IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!

Tämän vuoden kirjastopäiviä vietettiin helteisissä tunnelmissa Helsingin Kulttuuritalolla 5.–7.6.2019. Kirjastopäivät on kirjastoalan valtakunnallinen suurtapahtuma ja tänäkin vuonna osallistujien joukossa oli vanhoja tuttuja ja kollegoja niin toisista AMK-kirjastoista kuin yleisistäkin kirjastoista.

Kirjastopäivien IIK! teemana olivat ”Ihminen, informaatio ja kirjastot”. Kolmen päivän aikana saimme kuulla kiinnostavia esityksiä muun muassa uusiin teknologioihin, lukemiseen ja tulevaisuuden kirjastotyöhön liittyen. Jatka lukemista ”IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!”

Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?

Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta.  Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista ”Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”

Matkalla tulevaisuuteen ITK-messuilla

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 20.–22.3. jo 29. kertaa ja Aulangolle järven rantaan jo 1930-luvulla rakennettu funkkishotelli sokkeloisine laajennusosineen suorastaan kuhisi osallistujia. Kaltaiselleni ensikertalaiselle kulkeminen hotellin käytävillä tuntui seikkailulta: jokaisesta syvennyksestä ja nurkan takaa tuntui löytyvän yhä uusia ja uusia kiinnostavia ständejä ja postereita. Jatka lukemista ”Matkalla tulevaisuuteen ITK-messuilla”

Avointiede – Avoinkirjasto

Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?

Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista ”Avointiede – Avoinkirjasto”

”Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa

Jo kuudetta kertaa informaatiolukutaidon (IL) tutkijat, asiantuntijat ja kirjastoalan ammattilaiset eri maista kokoontuivat yhdessä pohtimaan informaatiolukutaitoa. Kansainvälisen konferenssin tämän vuoden pääteemana oli arkielämän informaatiolukutaito. European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin tällä kertaa Oulussa, tästä johtuen konferenssissa oli iso edustus Suomen amk- ja yliopistokentän toimijoita. Jatka lukemista ””Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa”

Theseus vei nettiin ja Google toi kännykkään – moni opinnäytetyö saa lukijoita joka päivä

Meillä on juhlavuosi, josta voi ylpeillä. Ammattikorkeakoulujen yhteisen, opetusministeriön tukeman julkaisuarkistohankkeen tulos, Theseus.fi saatiin nettiin vuonna 2008, ja se on vaikuttavimpia amk-kirjastojen yhteistyön hedelmiä.

Osallistuin SAMKin kirjaston puolesta Theseuksen pilotointiin. Kun palvelu saatiin pystyyn, olimme ensimmäisten amkkien joukossa tallentamassa sinne opinnäytetöitä. Niitä oli koottu julkaisulupineen jo parin vuoden ajan odottamaan sopivaa verkkojulkaisualustaa. Liikkeelle lähdettiin innokkaina luottaen avoimen julkaisemisen etuihin. Jatka lukemista ”Theseus vei nettiin ja Google toi kännykkään – moni opinnäytetyö saa lukijoita joka päivä”

Kymmenen vuotta Theseus-julkaisijan arkea – Tessus, Tessu, Teesus, monta nimeä Theseuksella

Theseus, tuo ammattikorkeakoulujen ikioma opinnäytteiden tallennuspaikka, on yksi kirjaston työvälineistä. Hommaa on tehty vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäiset vuodet taidettiin mennä melko vaatimattomin tallennusmäärin, koska monet opiskelijamme eivät halunneet työtään julkisesti verkossa luettavaksi. Sittemmin trendiviiva on muuttunut toiseen suuntaan, lähes kaikki opinnäytteet ovat nyt Theseuksessa luettavissa. Jatka lukemista ”Kymmenen vuotta Theseus-julkaisijan arkea – Tessus, Tessu, Teesus, monta nimeä Theseuksella”

No onhan se Finna nyt hyvä

Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, jonka avulla voi hakea ja käyttää Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja. Tällä hetkellä mukana on yli 100 organisaatiota, joista moni on avannut oman näkymänsä. Finna kehittyy jatkuvasti ja korvaa vaiheittain muita kirjastojen ja museoiden hakupalveluita. SAMKin Finna-näkymä avattiin kesällä 2014 ja se otettiin heti käyttöön pääasiallisena asiakasliittymänä.
Finnan käyttäjäkysely järjestettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tässä artikkelissa on analysoitu SAMKin Finnasta tulleita vastauksia. Koko Finnan yhteenveto ja analyysi löytyy Kansalliskirjaston nettisivulta.

Jatka lukemista ”No onhan se Finna nyt hyvä”

Digitaali tuli, oltiinko valmiina?

Verkkokirjojen tulemista ennusteltiin ja visioitiin jo 1990-luvun lopulla, mutta kehitys on ollut paljon aikoinaan ennusteltua hitaampaa. SAMKissa näyttää kuitenkin verkkokirjojen ja muiden verkossa olevien aineistojen kysyntä kurssiaineistona lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti, taustalla yleinen digitalisaatiokehitys ja SAMKin strategiset linjaukset toiminpiteineen. Kirjaston pitkäaikainen e-aineistojen markkinointi on myös osaltaan iskenyt hedelmälliseen maaperään. Jatka lukemista ”Digitaali tuli, oltiinko valmiina?”

Yhdessä matkalla digiosaajiksi

Kaksi digiseminaaria yhdellä reissulla. Ensin tarjoiltiin näkemyksiä digitaalisesta oppimisesta ja sitten matkattiin kohti digiosaavaa Suomea. Its’ Learning tarjoili Chydeniassa asiakkailleen tuhdin annoksen digioppimista. Aiheet vaihtelivat digitaalisesta jalanjäljestä opetusmaailman murrokseen. Jatka lukemista ”Yhdessä matkalla digiosaajiksi”

Opiskelija tiskin takana

Vaikka olen aloittanut kirjastoalan opiskelun vasta reilu vuosi sitten, minulta on kysytty jo monta kertaa, mitä edes teen töissä, kun nykyään kirjatkin lainataan automaatilta. Viimeksi se oli kummisetäni. ”Mitä te oikein siellä kirjastossa puuhaatte?” Onhan se totta, että kirjastot ja sen mukana niiden työtehtävät ovat muuttuneet, mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet. Jatka lukemista ”Opiskelija tiskin takana”

Kirjasto on oppimo

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta. Jatka lukemista ”Kirjasto on oppimo”

SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa

Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa.  Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017. Jatka lukemista ”SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa”

Hankkeiden tiedonhaku haastaa ammattilaisen – case SUVAKE

Sairaanhoitajakoulutuksen uuden valintakoemenetelmän kehittäminen -hankkeessa (SUVAKE) oli tavoitteena kehittää valtakunnallisesti käyttöön otettava valintakoemenetelmä. Tämä sähköinen valintakoe oli käytössä marraskuussa neljässä ammattikorkeakoulussa, joista SAMK oli yksi. Tästä on kerrottu mm. SAMKin sivuilla 28.11.2016. Uudesta valintakokeesta on uutisoinut myös Yle 1.4.2017.

Oli mielenkiintoista ja haasteellista olla SAMKin kirjaston puolelta tukemassa SUVAKE-hanketta maaliskuusta 2015 huhtikuuhun 2016 asti – paljolti tietopalvelun keinoin. Tiilimäen kirjastossa haimme opettajille aineistoa, kuten kirjoja ja artikkeleita, hankkeeseen liittyvistä aiheista: muun muassa opiskelijoiden oppimis- ja työskentelyvalmiuksista, kielen ymmärtämisen perustaidosta, kielen merkityssisällöistä ja -suhteista, tiedonhankintaosaamisen mittaamisesta, loogisesta päättelystä ja ongelmanratkaisusta. Jatka lukemista ”Hankkeiden tiedonhaku haastaa ammattilaisen – case SUVAKE”

Finna sai hyvät arvostelut asiakkailta: ”Kymppiä ei vaan ikinä voi antaa, sillä täydellisyys ei ole mahdollista.”

Finna on monivuotisessa KDK-hankkeessa toteutettu asiakasliittymä, jota hyödyntävät kirjastot, museot ja arkistot. Kansalliskirjasto järjestää kansallisista kirjastopalveluista säännöllisesti käyttäjäkyselyitä.  Finnan käyttäjäkyselyn tuloksista on yhteenvetoa Kansalliskirjaston sivulla. SAMKin kirjaston osalta 336 asiakasta (joista 90 % oli opiskelijoitamme) vastasi joulukuiseen kyselyyn. Koska olimme aikanaan (2014) SAMKissa ensimmäisiä Finnan käyttöönottajia, on meillä nyt vertailutietoa jo kolmelta vuodelta Finnan käytöstä. Tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut ovat ottaneet Finnan käyttöön kirjaston hakuliittymänä. Jatka lukemista ”Finna sai hyvät arvostelut asiakkailta: ”Kymppiä ei vaan ikinä voi antaa, sillä täydellisyys ei ole mahdollista.””

Yhdessä oppimaan

Aktivoiva oppiminen ja kirjastot

STKS:n koulutuspäivässä Tieteiden talossa jaettiin kokemuksia erilaisista aktivoivan oppimisen menetelmistä. Päivän aloitti pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta kertomalla käänteisestä oppimisesta lääketieteen opiskelijoille ja miten kirjastot voivat edistää tätä oppimismenetelmää. Pyörälä mainitsi, että käänteisen oppimisen kolme peruspilaria ovat oppimisen aktivointi, oppimista tukevat virikkeet ja se, että oppiminen on yhteistä. Käänteisessä oppimisessa ennen luokkatilannetta opiskelija perehtyy oppimista tukeviin virikkeisiin, kuten videoklippeihin, testeihin, digitaalisiin sovelluksiin. Näiden virikkeiden on hyvä olla digitaalisia ja niiden tulee avautua mobiililaitteilla. Ennen virikkeisiin tutustumista oppimiselle on luotu osaamistavoitteet. Jatka lukemista ”Yhdessä oppimaan”

Sormet savessa Escape roomiin

Kirjastossamme järjestetään perinteisesti pari kertaa vuodessa kirjastolaisten tiimille yhteisiä koulutustilaisuuksia, kutsumme näitä tiimipäiviä keskenämme KesäKouluiksi ja JouluKouluiksi. Tilaisuudet ovat aina olleet kullan arvoisia ja hyödyllisiä, suunnitellaan ja opitaan uusia asioita, ollaan yhdessä ja jaetaan tietoa. Yhteistä aikaa, milloin neljällä paikkakunnalla toimivan kirjaston koko henkilökunta on koolla, on hyvin harvoin tarjolla. Kiireisen syyslukukauden vastapainoksi halusimme JouluKoulussa tehdä jotain aivan uutta ja erikoista. Toivomus päivältä oli olla ja tehdä jotain yhdessä, ainoana kriteerinä oli se, että ei kalvoja eikä koneita. Tästä se ajatus sitten lähti. Jatka lukemista ”Sormet savessa Escape roomiin”