Hakusanoista hakukysymyksiin?

Oletko hyvä kyselemään, mutta et sulkeiden, ANDien ja ORien suurin fani? Saatat ehkä pitää siitä, mitä hakukonemaailmassa on meneillään.

Tiedonhakuohjeistukset ovat perinteisesti lähteneet liikkeelle siitä, että ensin mietitään oman aiheen avainsanat ja yhdistetään ne hakulausekkeeksi. Sen jälkeen mietitään sanoille synonyymejä ja muita rinnakkaisia termejä ja lisätään nämä sopivasti Boolen operaattoreilla (AND, OR) hakulausekkeeseen. Tämä on yhä toimivin tapa, kun tiedonhakua tehdään esimerkiksi SAMK-Finnasta. Finna ei vielä yritä ajatella tiedonhakijan puolesta. Ei vielä.

Googlen haku sen sijaan on yrittänyt ajatella hakijan puolesta jo pitkään – usein onnistuneestikin. Samoin sen tieteellinen versio Google Scholar. Tähän asti olen jaksanut uskoa, että sielläkin kannattaa haut aina aloittaa yksinkertaisilla sanahauilla ja edetä sitten vähän kehittyneempiin hakulausekkeisiin. Nyt taitaa kuitenkin olla aika lähestyä tiedonhakua myös toisin.

Tehdään pieni testi. Otetaan aiheeksi ”polven nivelrikon hoitaminen ilman leikkausta”. Se on hyvä aihe testata hakukoneen luonnollisen kielen ymmärtämistä, koska mukana on käsite ”ilman leikkausta”. Jos hakukone ymmärtää luonnollista kieltä, se tosiaan osaa hakea tutkimuksia muista hoitokeinoista kuin leikkaus. Jos se ei ymmärrä luonnollista kieltä, se kadottaa sanan ”ilman” merkityksen ja hakee sanalla ”leikkaus” ja antaa nimenomaan leikkaushoitoon liittyviä tutkimuksia.

Aloitetaan suomeksi. Jos hakulausekkeena on polven nivelrikon hoitaminen ilman leikkausta, tuloslistan kärjessä on tuloksia liittyen leikkaushoitoon. Tätä ei haluttu.

Muutetaan seuraavaksi hakulauseke kysymyksen muotoon: Miten polven nivelrikkoa voidaan hoitaa ilman leikkausta? Tulokset liittyvät yhä leikkaushoitoon. Suomeksi tämä ei Google Scholarilta oikein vielä onnistu.

Jos vaihdetaan englantiin ja haetaan lausekkeella treating knee arthritis without surgery, tuloslistan kärjestä alkaa löytyä tuloksia, joissa aiheena on hoito ilman leikkausta, mutta myös tuloksia liittyen leikkaukseen. Vähän parempi siis, mutta ontuu yhä.

Lopuksi muutetaan tämäkin hakulauseke kysymyksen muotoon: How can knee arthritis be treated without surgery? Kysymys ei käytä mitenkään tarkkaan harkittua tieteellistä sanastoa, mutta silti tuloslistan kärjessä kaikki artikkelit käsittelevät hoitoa ilman leikkausta. Niissä ei käytetä termiä ”without surgery” vaan non-surgical, nonoperatively, non-arthroplasty jne. Jo yksinkertainen luonnollisella kielellä esitetty kysymys sai Google Scholarin hahmottamaan, millaista tietoa oltiin hakemassa. Hakutulosta voidaan tarpeen mukaan tarkentaa kysymystä parantamalla: What are the best evidence-based non-surgical treatment methods for knee osteoarthritis? Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla lisää. Ja jos tämä nyt toimii näin hyvin englanniksi, eiköhän se joskus ala toimia suomeksikin.

Google Scholar on siinä mielessä perinteinen hakukone, että se antaa tulokseksi listan lähteitä (ainakin toistaiseksi). Sen lisäksi alkaa olla tarjolla hakukoneita, jotka myös vastaavat kysymyksiin tutkimukseen perustuen. Esimerkkitapauksessamme ne siis kertovat, mitä hoitomuotoja on ja mitä tutkimukset kertovat niistä. Esimerkiksi Consensus on yksi ilmainen tällainen (vaatii kirjautumisen). Maksullisina saa parempia vaikkapa ChatGPT Plussan lisäosina.

Onko tulevaisuudessa hakusanoja ja niiden yhdistelemistä tärkeämpää osata kysyä hakukoneelta oikeat kysymykset? Eikä kysymyksen tarvitse olla heti kohdillaan – riittävän hyvällä pääsee alkuun. Ehkä jatkossa aloitamme haut hyvin muodostetuilla kysymyksillä ja jatkamme sitten tarvittaessa perinteisin hakutekniikoin. Se perusasia ei kuitenkaan muutu, että oma tiedontarve pitää pystyä ilmaisemaan selkeästi ja ytimekkäästi – tavalla tai toisella.

P.S. Jos et ole linkittänyt Google Scholarin tuloksia SAMKin kirjastoon, tee se. Saat hakutuloksista paljon enemmän kokotekstejä auki. Tämä video kertoo, miten se tehdään.


Teksti: Teppo Hjelt, SAMKin kirjaston tietoasiantuntija, joka työskentelee tiedonhaun opastukseen liittyvien asioiden parissa

Kuva: Teppo Hjelt, luotu DALL-E 3 -tekoälyllä


Posted

in

by

Tags: