SAMKin kirjaston blogi
Syksyllä 2021 SAMKin opiskelijalle tehtiin mahdolliseksi opinnäytetyön julkaiseminen Theseus.fi-palvelun ns. käyttörajatussa kokoelmassa siten, että opinnäytetyö on luettavissa vain ammattikorkeakoulun verkossa, ei vapaasti netissä. Aavistelimme, että opinnäytetöiden helppo rajattu julkaiseminen saattaa hyvinkin räjähtää kasvuun.
Jatka lukemista “Theseus.fi muuttui – miten kävi opinnäytetöiden avoimuuden?”
Theseus, oh Theseus,
tiedon ja tieteen kultainen arkisto.
Sinussa on varastoituna suuri määrä tietoa ja taitoa.
Tympäiseekö hakeminen? Jatkokertomuksemme ensimmäisessä osassa keskityttiin hakujen tekemiseen liittyviin kompastuskiviin. Tässä osassa käsittelemme tilanteita, joissa ajatus menee joko niin, että tiedonhakuja ei tehdä (miksi hakea, kun se on ihan turhaa) tai haku tyssää alkumetreillä (tämä on tosi vaikeaa, kun aiheesta ei ole kirjoitettu mitään).
Jatka lukemista “Osaisin kyllä hakea lähteitä, mutta…”
Eivät tässä artikkelissa listatut asiat oikeasti virheitä ole. Ne ovat kuitenkin tehokasta tiedonhakua hankaloittavia kompastuskiviä, jotka kannattaa tiedostaa. Kun ne tiedostaa, hakujaan voi seuraavalla kerralla ajatella vähän laajemmin, ja ehkä löytää enemmän ja parempia lähteitä.
Jatka lukemista “Voi kuule – ei noin, vaan näin! Oletko sinäkin mennyt tekemään nämä perusvirheet hakiessasi tietoa?”
Tässä tekstissä kerron kokemuksestani tetissä olemisesta SAMK:in kirjastossa viiden päivän aikana.
Jatka lukemista “SAMK:in kirjasto kasiluokkalaisen näkökulmasta”
Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta. Työ aloitettiin kirjastojen tilanteen kartoituksella, henkilökunta ja kokoelmat sekä tilat koottiin lähtötilanteeksi. Heti tässä alkuvaiheessa oli jo esillä sellaisia ajatuksia ja keskustelunaiheita, jotka ovat toistuneet oikeastaan koko ensimmäisen 30 v. ajanjakson. Tässä näitä aiheita kootusti, jostain toisesta näkökulmasta olisi tietenkin voinut nostaa esille muitakin asioita. Kaikki sitaatit on otettu Kirjastotiimin tai Kirjastoryhmän kokousmuistioista sellaisinaan. Ehkä tästä katsauksesta löytää myös jonkinlaisen punaisen langan kehityksessä, vaikka sisäpiiristä katsoen kaikki ei ihan systemaattisesti tai suunnitellusti olekaan sujunut.
Jatka lukemista ““Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin”
Etuliite meta liittyy useimmiten siihen, missä yhteydessä asiasta puhutaan. Sana on alkujaan lähtöisin kreikan kielestä, jossa sanan meta merkitys on “takana, jälkeen, kanssa”. Meta-alkuisista sanoista muutamia esimerkkejä mainiten ovat metafysiikka, metahaku, metafora, metatieto, metadata, mutta sanojahan on runsaasti ja niitä voi selailla Kielitoimiston sanakirjassa.
Työni SAMKin kirjastossa on kirjastomme asiakkaille hankittujen aineistojen kuvailutyötä kirjastojärjestelmäämme Almaan. Mikäli termi kuvailu kuulostaa vieraalle, ennen muinoin työtä kutsuttiin luettelointityöksi. Ajan saatossa aineistojen monipuolistuessa kuvailu kuvannee työtä tänä päivänä paremmin.
Jatka lukemista “Meta muotoutuu moneksi – metadataa kirjastossa”
Päätimme parin kirjastotyöntekijän kesken eli Hjeltin Teppo ja minä harrastaa Spotify-soittolistan kokoamista kirjaston käyttöön, koska miksipä ei. Omassa päässäni idea kehkeytyi New Yorkin kirjaston taannoisesta Goodbye fines -listasta.
Jatka lukemista “Kunpa tietäis”
Satakunnan ammattikorkeakoulu siirtyi syyskuun 2021 alussa paperittomaan aikaan opinnäytetöiden julkaisemisessa seitsemän muun ammattikorkeakoulun tavoin.
Opinnäytetöitä on päälle vuosikymmenen ajan julkaistu Theseus.fi-julkaisuarkistossa avoimesti luettavina. Verkossa julkaisemisen sijasta opiskelijat ovat voineet toimittaa SAMKin kirjastoon paperille tulostetun, kansitetun opinnäytetyön. Ne on sijoitettu lainattaviksi.
Tänä syksynä kaikki muuttui.
Jatka lukemista “Ensimmäiset kolme kuukautta käyttörajattuja opinnäytetöitä – miten sujui kirjastotyöntekijän mielestä?”
Tietokannassa tehty fraasihaku, siis sellainen lainausmerkkien sisään kirjoitettu, voi antaa oudolta vaikuttavia ja isoja tuloksia, vaikka kaikki näyttäisi olevan ihan oikein tiedonhaussa. Tilanteen korjaamista helpottaa, kun huomaa mistä kiikastaa. Koetan antaa muutaman vinkin.
Jatka lukemista “Suorat vai kaarevat hipsut – tästä syystä sillä on väliä tiedonhakijalle”
Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.
Jatka lukemista “Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi”
Onpa erikoinen tämä menossa oleva vuosi 2020. Keväällä myös SAMK siirtyi nopealla aikataululla etäopetukseen ja sen myötä myös kampuskirjastot laitettiin muutamaksi kuukaudeksi kiinni, palvelut siirrettiin täysin verkkoon. Kesän lähestyessä avasimme fyysiset kokoelmat ja tilat osittain käyttöön ja siirryimme kohti normaalia. Tai mikä se normaali nyt sitten jatkossa onkaan, se jää nähtäväksi.
Jatka lukemista “Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö”
Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Jatka lukemista “Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”
SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.
SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää. Jatka lukemista “Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”
Tämän vuoden kirjastopäiviä vietettiin helteisissä tunnelmissa Helsingin Kulttuuritalolla 5.–7.6.2019. Kirjastopäivät on kirjastoalan valtakunnallinen suurtapahtuma ja tänäkin vuonna osallistujien joukossa oli vanhoja tuttuja ja kollegoja niin toisista AMK-kirjastoista kuin yleisistäkin kirjastoista.
Kirjastopäivien IIK! teemana olivat ”Ihminen, informaatio ja kirjastot”. Kolmen päivän aikana saimme kuulla kiinnostavia esityksiä muun muassa uusiin teknologioihin, lukemiseen ja tulevaisuuden kirjastotyöhön liittyen. Jatka lukemista “IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!”
Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta. Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista “Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 20.–22.3. jo 29. kertaa ja Aulangolle järven rantaan jo 1930-luvulla rakennettu funkkishotelli sokkeloisine laajennusosineen suorastaan kuhisi osallistujia. Kaltaiselleni ensikertalaiselle kulkeminen hotellin käytävillä tuntui seikkailulta: jokaisesta syvennyksestä ja nurkan takaa tuntui löytyvän yhä uusia ja uusia kiinnostavia ständejä ja postereita. Jatka lukemista “Matkalla tulevaisuuteen ITK-messuilla”
Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?
Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista “Avointiede – Avoinkirjasto”
Jo kuudetta kertaa informaatiolukutaidon (IL) tutkijat, asiantuntijat ja kirjastoalan ammattilaiset eri maista kokoontuivat yhdessä pohtimaan informaatiolukutaitoa. Kansainvälisen konferenssin tämän vuoden pääteemana oli arkielämän informaatiolukutaito. European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin tällä kertaa Oulussa, tästä johtuen konferenssissa oli iso edustus Suomen amk- ja yliopistokentän toimijoita. Jatka lukemista ““Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa”
Meillä on juhlavuosi, josta voi ylpeillä. Ammattikorkeakoulujen yhteisen, opetusministeriön tukeman julkaisuarkistohankkeen tulos, Theseus.fi saatiin nettiin vuonna 2008, ja se on vaikuttavimpia amk-kirjastojen yhteistyön hedelmiä.
Osallistuin SAMKin kirjaston puolesta Theseuksen pilotointiin. Kun palvelu saatiin pystyyn, olimme ensimmäisten amkkien joukossa tallentamassa sinne opinnäytetöitä. Niitä oli koottu julkaisulupineen jo parin vuoden ajan odottamaan sopivaa verkkojulkaisualustaa. Liikkeelle lähdettiin innokkaina luottaen avoimen julkaisemisen etuihin. Jatka lukemista “Theseus vei nettiin ja Google toi kännykkään – moni opinnäytetyö saa lukijoita joka päivä”