Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi

Pimeä Theseus on käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön.

Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.

Jatka lukemista “Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi”

Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö

Poikkeusvuosi

Onpa erikoinen tämä menossa oleva vuosi 2020. Keväällä myös SAMK siirtyi nopealla aikataululla etäopetukseen ja sen myötä myös kampuskirjastot laitettiin muutamaksi kuukaudeksi kiinni, palvelut siirrettiin täysin verkkoon. Kesän lähestyessä avasimme fyysiset kokoelmat ja tilat osittain käyttöön ja siirryimme kohti normaalia. Tai mikä se normaali nyt sitten jatkossa onkaan, se jää nähtäväksi.

Jo kesällä ajattelimme kirjastossa, että ei syksykään tule ihan entiseen malliin toteutumaan SAMKissa ja mietimme palvelutarjontaamme siitä näkökulmasta. Elokuussa tulikin tieto, että syksyn opetukset järjestetään hybridimallilla ts. aloittavat opiskelijat ovat kampuksilla ja muuten kaikki mahdollinen opetus järjestetään etänä verkko-opetukseksena. Tässä tarkastelen tämän hybridimallin vaikutuksia kirjaston tiloissa tapahtuvaan palveluun yhdestä näkökulmasta eli kävijöiden määrän ja käyttäytymisen muutoksesta.

Kampuskirjastojen kävijämäärät

Jos tarkastelemme koko vuotta 2020, tulee kirjastomme kävijä- ja lainausmäärät varmasti laskemaan edellisvuotisista. Sen sijaan Finnan käyttö näyttäisi lisääntyvän jonkin verran, räjähdysmäinen kasvu sen sijaan on tiedossa verkkokirjojen käytössä. Verkkoaineistojen käyttö on eri tarkastelun arvoinen, siitä lisää kunhan vuositilastot käyttölukuineen on koottu. Kuluvan vuoden verkkokirjojen haasteista ammattikorkeakoulussa saa hyvän kuvan vaikkapa tästä Kreodi-lehden artikkelista.

SAMKin kahdessa suurimmassa kirjastossa – Raumalla ja Porissa – on hälytysportit kävijälaskureineen sekä erilaisia automaatteja. Kahdessa muussa kirjastossamme – Kuninkainen ja Taidekoulu – ei ole vastaavia laitteita, joten ne jäävät nyt tämän tarkastelun ulkopuolelle. Näistä laitteista ja automaateista saa mielenkiintoisia tilastolukuja, joista pystyy jonkin verran myös näkemään asiakkaiden käyttäytymisen muutoksia, ehkä?

Syyskuu on ensimmäinen kokonainen hybridimallin kuukausi, jota voi verrata edellisvuoteen, niinpä tässä on vertailtu syyskuun tilastolukuja 2019 vs. 2020. Raumalla (huom! tässä vain kirjastosalin kävijät, lehtiosaston kävijät eivät sisälly tähän) syyskuussa 2020 oli kävijöitä 2517 kun edellisvuoden syyskuussa luku oli 3581. Laskua on siis ollut n. 30 %. Porissa vastaavat lukemat ovat 6317 ja 7810, laskua jotakuinkin 20 %. Laskua siis on, mutta ei ehkä sittenkään niin paljon kuin olisi voinut kuvitella ja miltä näyttää silmämääräinen vertailu kampusten yleiseen kävijämäärään. Aivan lukuvuoden alussa kirjastoissa kävi tutustumiskäynnillä ryhmiä, vaikka nekin järjestettiin tänä vuonna hyvin eri tapaan kuin ennen. Pääosa näistä käynneistä oli elokuun puolella, eivät siis näy näissä kävijäluvuissa mutta työllistivät kyllä paikan päällä kampuskirjastoissa.

Näissä kuvissa näkyy Porin kampuskirjaston kävijämäärät syyskuussa kellonajan mukaan, ylemmässä on 2020 ja alemmassa 2019.
Näissä kuvissa näkyy Rauman kampuskirjaston kävijämäärät syyskuussa kellonajan mukaan, ylemmässä on 2020 ja alemmassa 2019.
Kaksi ylintä kuvaa näyttävät Porin kävijät kellonajan mukaan 2019 ja 2020 syyskuussa. Kaksi alinta kuvaa näyttävät Rauman vastaavat luvut.

Silmiinpistävä muutos on tapahtunut kahdessa asiassa, eli toisaalta ryhmätilojen käyttö näyttäisi olevan jonkin verran aikaisempaa vähäisempää (tekevätkö opiskelijat ryhmätöitään jossain muualla kuin kampuksella?) ja opettajien pitämät tutoroinnit kirjastotiloissa ovat vähentyneet (ilmeisesti hoidetaan nyt verkkototeutuksina, koska sekä opettajat että pidemmällä olevat opiskelijat ovat etänä). Opinnäytetyön tekijöille suunnattu INFOtelakka-palvelu hoidetaan nyt lähes täysin verkon kautta, joten nämä asiakkaamme eivät juuri enää käy fyysisesti paikalla paitsi lainaamassa painettuja aineistoja. Ryhmätöitä kyllä edelleen tehdään kirjaston tiloissa, mutta toisinaan näkee ryhmätyötilojen olevan päivälläkin vapaina ja sitä ei vielä viime syksynä juurikaan tapahtunut. Ehkä opiskelijat siis haluavat pysytellä hieman väljemmissä ja avarammissa tiloissa kirjastosalin puolella?

Mihin aikaan päivästä kävijät tulevat?

Mielenkiintoista on vertailla myös sitä, mihin aikaan päivästä asiakkaat kulkevat kirjastoon ja sieltä ulos. Iltakäyttömahdollisuutta on usein pyydetty kirjastolta ja Rauma onkin ollut jo muutaman vuoden omatoimikäytössä kampuksen ovien ollessa auki. Rauman kävijälaskurien perusteella näyttäisi, että suuria muutoksia kirjaston käyttöajoissa ei ole tapahtunut. Ilta- ja aamukäyttö on tasaista mutta kohtuullisen pientä, illalla tulijoita on vähemmän kuin poistuneita eli opiskelijat tulevat iltapäivällä ja jäävät kirjastoon.

Porissa päivän aikana käyneiden kohdalla ei ole tapahtunut muutosta edellisvuoteen pääovien laskurien perusteella, puolen päivän aikaan kulkee edelleen eniten väkeä. Ryhmätilojen kautta menevän sivuoven kohdalla sen sijaan näkyy, että viiden jälkeen kävijöitä/poistuneita on selkeästi vähemmän kuin ennen. Porissa ryhmätilat ovat asiakkaiden käytössä iltaan asti, ja syksyn kuluessa pyrimme avaamaan koko kirjastotilan omatoimikäyttöön.

Finnan kävijät

Keväällä oli jo nähtävissä, että SAMKin Finna-asiakasliittymän käyttö lisääntyy kuukausittain. Sama tilanne näkyy myös syyskuun tilastoja vertailtaessa, 2020 syyskuussa Finnassa oli käyntejä 31 261 kun vuotta aikaisemmin käyntejä oli 27 021, kasvua siis yli 15 %. Koko vuoden ajalta on havaittavissa samansuuntainen lisäys Finnan käynneissä, itse asiassa käyttö on lisääntynyt lähes samaa tasaista tahtia 10 % vuosivauhtia käyttöönottovuodesta 2014 alkaen. Hakujen ja katsottujen tietueiden kohdalla on myös selvää kasvua edellisvuotiseen verrattuna.

Tässä kuvassa näkyy Finnan käyttö syyskuussa 2014 - 2020.
Tässä kuvassa näkyy Finnan käyttö syyskuussa eri vuosina.

Lainatilastojen kertomaa

Keväällä saimme jonkin verran palautetta siitä, että kaikkia kurssimateriaalia ei saanut verkkoaineistoina. Avasimmekin kirjastotilat omatoimikäyttöön mahdollisimman nopeasti tilanteen ja ohjeistuksen niin salliessa. Palvelupisteiltä annetuista lainoista emme saa vertailukelpoisia lukemia edellisvuoteen, koska vaihdoimme joulukuussa kirjastojärjestelmää. Enemmistö lainoista kuitenkin menee nykyisin automaattien kautta, mikä tukee myös asiakaskontaktien välttämistä. Nyt syksyllä on kirjastoissa toimittu tältä osin lähes normaalisti, asiakkaat hakevat varatut kirjansa varaushyllystä (tai toki he hakevat suoraan kokoelmistakin) ja lainaavat ne automaatilla. Raumalla syyskuussa 2020 lainausautomaatilla lainattiin 952 nidettä kun vuotta aikaisemmin lukema oli 1181, laskua siis jälleen n. 20 %. Lainatilasto kelloaikojen mukaan kertoo, että lainaukset jakautuvat entistä tasaisemmin päivän ajalle varsinkin niin, että iltapuolella on selvästi aikaisempaa enemmän lainatapahtumia. Myös kirjojen palautusajat kertovat samaa. Koulupäivän jälkeinen kello neljän piikki lainatuissa niteissä sen sijaan on tasoittunut.

Tässä kuvassa näkyy Rauman kampuskirjaston lainausautomaatin lainatilastot, ylemmässä on syyskuu 2020 ja alemmassa syyskuu 2019.
Rauman lainausautomaatin lainaukset syyskuussa 2020 ja 2019.

Porin automaatin lukemat olivat (2020) 1564 ja (2019) 1757 eli laskua hiukan yli 10 %. Lainausten aikojen perusteella piikit ovat puolen päivän aikaan sekä kolmen-neljän aikaan iltapäivällä, eli kirjastossa käydään lounasaikaan ja koulupäivän päätteeksi.

Tässä kuvassa näkyy Porin kampuskirjaston lainausautomaatin lainatilastot, ylemmässä on syyskuu 2020 ja alemmassa syyskuu 2019.
Porin lainausautomaatin lainaukset syyskuussa 2020 ja 2019.

Raumalla on älyhylly palautuksissa. Sen tilastot kertovat hieman päinvastaista kuin muut luvut, eli 2020 syyskuussa 580 palautusta ja vuotta aikaisemmin 450. Yhtenä syynä tähän voisi olla, että tämän vuoden syyskuussa palautui todella paljon jo viime talvena lainattua aineistoa, jatkoimmehan laina-aikoja kirjastojen sulkemisen takia monella kuukaudella.

Verkkoaineistojen käyttötilastoja ei vielä tässä vaiheessa vuotta ole käytettävissä, joitakin lukuja toki pystyy vertailemaan. Kotimaisia verkkokirjoja tarjoavassa Ellibs-palvelussa oli 2019 12 092 lainausta, 2020 syyskuun loppuun mennessä olemme jo ylittäneet tuon lukeman.

Lopuksi

Kampusten kokonaiskävijämäärät ovat tänä syksynä pienemmät kuin aikaisemmin, onhan opiskelijoita paikalla vain kolmasosa aikaisemmin totutusta. Kirjaston tiloja tarvitaan kuitenkin edelleen opiskeluun ja nimenomaan ryhmätöiden tekemiseen lähes entiseen malliin. Omatoimikäyttö mahdollistaa opiskelijoille palveluajoista riippumattoman tilojen ja aineistojen hyödyntämisen, sen merkitys varmasti korostuu entisestään monimuoto-opiskelun lisääntyessä ja varsinkin, jos poikkeustilat jatkuvat vielä pitkään. Kirjasto on selvästi säilyttänyt paikkansa SAMKin opiskelijoiden oppimisympäristönä ja kohtaamispaikkana, siihen ei yhteiskunnan ja opetuksen poikkeusolotkaan ole tuoneet dramaattista muutosta.

Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä.

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Jatka lukemista “Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”

Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan, Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää.  Jatka lukemista “Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”

IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!

Tämän vuoden kirjastopäiviä vietettiin helteisissä tunnelmissa Helsingin Kulttuuritalolla 5.–7.6.2019. Kirjastopäivät on kirjastoalan valtakunnallinen suurtapahtuma ja tänäkin vuonna osallistujien joukossa oli vanhoja tuttuja ja kollegoja niin toisista AMK-kirjastoista kuin yleisistäkin kirjastoista.

Kirjastopäivien IIK! teemana olivat ”Ihminen, informaatio ja kirjastot”. Kolmen päivän aikana saimme kuulla kiinnostavia esityksiä muun muassa uusiin teknologioihin, lukemiseen ja tulevaisuuden kirjastotyöhön liittyen. Jatka lukemista “IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!”

Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?

Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta.  Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista “Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”

Matkalla tulevaisuuteen ITK-messuilla

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 20.–22.3. jo 29. kertaa ja Aulangolle järven rantaan jo 1930-luvulla rakennettu funkkishotelli sokkeloisine laajennusosineen suorastaan kuhisi osallistujia. Kaltaiselleni ensikertalaiselle kulkeminen hotellin käytävillä tuntui seikkailulta: jokaisesta syvennyksestä ja nurkan takaa tuntui löytyvän yhä uusia ja uusia kiinnostavia ständejä ja postereita. Jatka lukemista “Matkalla tulevaisuuteen ITK-messuilla”

Avointiede – Avoinkirjasto

Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?

Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista “Avointiede – Avoinkirjasto”

“Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa

Jo kuudetta kertaa informaatiolukutaidon (IL) tutkijat, asiantuntijat ja kirjastoalan ammattilaiset eri maista kokoontuivat yhdessä pohtimaan informaatiolukutaitoa. Kansainvälisen konferenssin tämän vuoden pääteemana oli arkielämän informaatiolukutaito. European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin tällä kertaa Oulussa, tästä johtuen konferenssissa oli iso edustus Suomen amk- ja yliopistokentän toimijoita. Jatka lukemista ““Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa”

Theseus vei nettiin ja Google toi kännykkään – moni opinnäytetyö saa lukijoita joka päivä

Meillä on juhlavuosi, josta voi ylpeillä. Ammattikorkeakoulujen yhteisen, opetusministeriön tukeman julkaisuarkistohankkeen tulos, Theseus.fi saatiin nettiin vuonna 2008, ja se on vaikuttavimpia amk-kirjastojen yhteistyön hedelmiä.

Osallistuin SAMKin kirjaston puolesta Theseuksen pilotointiin. Kun palvelu saatiin pystyyn, olimme ensimmäisten amkkien joukossa tallentamassa sinne opinnäytetöitä. Niitä oli koottu julkaisulupineen jo parin vuoden ajan odottamaan sopivaa verkkojulkaisualustaa. Liikkeelle lähdettiin innokkaina luottaen avoimen julkaisemisen etuihin. Jatka lukemista “Theseus vei nettiin ja Google toi kännykkään – moni opinnäytetyö saa lukijoita joka päivä”