“Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta. Työ aloitettiin kirjastojen tilanteen kartoituksella, henkilökunta ja kokoelmat sekä tilat koottiin lähtötilanteeksi. Heti tässä alkuvaiheessa oli jo esillä sellaisia ajatuksia ja keskustelunaiheita, jotka ovat toistuneet oikeastaan koko ensimmäisen 30 v. ajanjakson. Tässä näitä aiheita kootusti, jostain toisesta näkökulmasta olisi tietenkin voinut nostaa esille muitakin asioita. Kaikki sitaatit on otettu Kirjastotiimin tai Kirjastoryhmän kokousmuistioista sellaisinaan. Ehkä tästä katsauksesta löytää myös jonkinlaisen punaisen langan kehityksessä, vaikka sisäpiiristä katsoen kaikki ei ihan systemaattisesti tai suunnitellusti olekaan sujunut.

Jatka lukemista ““Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin”

Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi

Pimeä Theseus on käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön.

Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.

Jatka lukemista “Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi”

Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö

Poikkeusvuosi

Onpa erikoinen tämä menossa oleva vuosi 2020. Keväällä myös SAMK siirtyi nopealla aikataululla etäopetukseen ja sen myötä myös kampuskirjastot laitettiin muutamaksi kuukaudeksi kiinni, palvelut siirrettiin täysin verkkoon. Kesän lähestyessä avasimme fyysiset kokoelmat ja tilat osittain käyttöön ja siirryimme kohti normaalia. Tai mikä se normaali nyt sitten jatkossa onkaan, se jää nähtäväksi.

Jatka lukemista “Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö”

Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä.

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Jatka lukemista “Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”

Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan, Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää.  Jatka lukemista “Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”

Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?

Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta.  Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista “Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”

Avointiede – Avoinkirjasto

Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?

Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista “Avointiede – Avoinkirjasto”

Voi Justus, mikä palvelu

SAMKissa otettiin Justus – julkaisutietojen tallennuspalvelu käyttöön elokuussa 2017. Halusimme kiirehtiä käyttöönottoa, sillä entinen exceleihin ja xml-siirtoon pohjautunut tapa oli hyvin työllistävä ja vaati käsityötä. Jatka lukemista “Voi Justus, mikä palvelu”

No onhan se Finna nyt hyvä

Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, jonka avulla voi hakea ja käyttää Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja. Tällä hetkellä mukana on yli 100 organisaatiota, joista moni on avannut oman näkymänsä. Finna kehittyy jatkuvasti ja korvaa vaiheittain muita kirjastojen ja museoiden hakupalveluita. SAMKin Finna-näkymä avattiin kesällä 2014 ja se otettiin heti käyttöön pääasiallisena asiakasliittymänä.
Finnan käyttäjäkysely järjestettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tässä artikkelissa on analysoitu SAMKin Finnasta tulleita vastauksia. Koko Finnan yhteenveto ja analyysi löytyy Kansalliskirjaston nettisivulta.

Jatka lukemista “No onhan se Finna nyt hyvä”

Digitaali tuli, oltiinko valmiina?

Verkkokirjojen tulemista ennusteltiin ja visioitiin jo 1990-luvun lopulla, mutta kehitys on ollut paljon aikoinaan ennusteltua hitaampaa. SAMKissa näyttää kuitenkin verkkokirjojen ja muiden verkossa olevien aineistojen kysyntä kurssiaineistona lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti, taustalla yleinen digitalisaatiokehitys ja SAMKin strategiset linjaukset toiminpiteineen. Kirjaston pitkäaikainen e-aineistojen markkinointi on myös osaltaan iskenyt hedelmälliseen maaperään. Jatka lukemista “Digitaali tuli, oltiinko valmiina?”