Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö

Poikkeusvuosi

Onpa erikoinen tämä menossa oleva vuosi 2020. Keväällä myös SAMK siirtyi nopealla aikataululla etäopetukseen ja sen myötä myös kampuskirjastot laitettiin muutamaksi kuukaudeksi kiinni, palvelut siirrettiin täysin verkkoon. Kesän lähestyessä avasimme fyysiset kokoelmat ja tilat osittain käyttöön ja siirryimme kohti normaalia. Tai mikä se normaali nyt sitten jatkossa onkaan, se jää nähtäväksi.

Jo kesällä ajattelimme kirjastossa, että ei syksykään tule ihan entiseen malliin toteutumaan SAMKissa ja mietimme palvelutarjontaamme siitä näkökulmasta. Elokuussa tulikin tieto, että syksyn opetukset järjestetään hybridimallilla ts. aloittavat opiskelijat ovat kampuksilla ja muuten kaikki mahdollinen opetus järjestetään etänä verkko-opetukseksena. Tässä tarkastelen tämän hybridimallin vaikutuksia kirjaston tiloissa tapahtuvaan palveluun yhdestä näkökulmasta eli kävijöiden määrän ja käyttäytymisen muutoksesta.

Kampuskirjastojen kävijämäärät

Jos tarkastelemme koko vuotta 2020, tulee kirjastomme kävijä- ja lainausmäärät varmasti laskemaan edellisvuotisista. Sen sijaan Finnan käyttö näyttäisi lisääntyvän jonkin verran, räjähdysmäinen kasvu sen sijaan on tiedossa verkkokirjojen käytössä. Verkkoaineistojen käyttö on eri tarkastelun arvoinen, siitä lisää kunhan vuositilastot käyttölukuineen on koottu. Kuluvan vuoden verkkokirjojen haasteista ammattikorkeakoulussa saa hyvän kuvan vaikkapa tästä Kreodi-lehden artikkelista.

SAMKin kahdessa suurimmassa kirjastossa – Raumalla ja Porissa – on hälytysportit kävijälaskureineen sekä erilaisia automaatteja. Kahdessa muussa kirjastossamme – Kuninkainen ja Taidekoulu – ei ole vastaavia laitteita, joten ne jäävät nyt tämän tarkastelun ulkopuolelle. Näistä laitteista ja automaateista saa mielenkiintoisia tilastolukuja, joista pystyy jonkin verran myös näkemään asiakkaiden käyttäytymisen muutoksia, ehkä?

Syyskuu on ensimmäinen kokonainen hybridimallin kuukausi, jota voi verrata edellisvuoteen, niinpä tässä on vertailtu syyskuun tilastolukuja 2019 vs. 2020. Raumalla (huom! tässä vain kirjastosalin kävijät, lehtiosaston kävijät eivät sisälly tähän) syyskuussa 2020 oli kävijöitä 2517 kun edellisvuoden syyskuussa luku oli 3581. Laskua on siis ollut n. 30 %. Porissa vastaavat lukemat ovat 6317 ja 7810, laskua jotakuinkin 20 %. Laskua siis on, mutta ei ehkä sittenkään niin paljon kuin olisi voinut kuvitella ja miltä näyttää silmämääräinen vertailu kampusten yleiseen kävijämäärään. Aivan lukuvuoden alussa kirjastoissa kävi tutustumiskäynnillä ryhmiä, vaikka nekin järjestettiin tänä vuonna hyvin eri tapaan kuin ennen. Pääosa näistä käynneistä oli elokuun puolella, eivät siis näy näissä kävijäluvuissa mutta työllistivät kyllä paikan päällä kampuskirjastoissa.

Näissä kuvissa näkyy Porin kampuskirjaston kävijämäärät syyskuussa kellonajan mukaan, ylemmässä on 2020 ja alemmassa 2019.
Näissä kuvissa näkyy Rauman kampuskirjaston kävijämäärät syyskuussa kellonajan mukaan, ylemmässä on 2020 ja alemmassa 2019.
Kaksi ylintä kuvaa näyttävät Porin kävijät kellonajan mukaan 2019 ja 2020 syyskuussa. Kaksi alinta kuvaa näyttävät Rauman vastaavat luvut.

Silmiinpistävä muutos on tapahtunut kahdessa asiassa, eli toisaalta ryhmätilojen käyttö näyttäisi olevan jonkin verran aikaisempaa vähäisempää (tekevätkö opiskelijat ryhmätöitään jossain muualla kuin kampuksella?) ja opettajien pitämät tutoroinnit kirjastotiloissa ovat vähentyneet (ilmeisesti hoidetaan nyt verkkototeutuksina, koska sekä opettajat että pidemmällä olevat opiskelijat ovat etänä). Opinnäytetyön tekijöille suunnattu INFOtelakka-palvelu hoidetaan nyt lähes täysin verkon kautta, joten nämä asiakkaamme eivät juuri enää käy fyysisesti paikalla paitsi lainaamassa painettuja aineistoja. Ryhmätöitä kyllä edelleen tehdään kirjaston tiloissa, mutta toisinaan näkee ryhmätyötilojen olevan päivälläkin vapaina ja sitä ei vielä viime syksynä juurikaan tapahtunut. Ehkä opiskelijat siis haluavat pysytellä hieman väljemmissä ja avarammissa tiloissa kirjastosalin puolella?

Mihin aikaan päivästä kävijät tulevat?

Mielenkiintoista on vertailla myös sitä, mihin aikaan päivästä asiakkaat kulkevat kirjastoon ja sieltä ulos. Iltakäyttömahdollisuutta on usein pyydetty kirjastolta ja Rauma onkin ollut jo muutaman vuoden omatoimikäytössä kampuksen ovien ollessa auki. Rauman kävijälaskurien perusteella näyttäisi, että suuria muutoksia kirjaston käyttöajoissa ei ole tapahtunut. Ilta- ja aamukäyttö on tasaista mutta kohtuullisen pientä, illalla tulijoita on vähemmän kuin poistuneita eli opiskelijat tulevat iltapäivällä ja jäävät kirjastoon.

Porissa päivän aikana käyneiden kohdalla ei ole tapahtunut muutosta edellisvuoteen pääovien laskurien perusteella, puolen päivän aikaan kulkee edelleen eniten väkeä. Ryhmätilojen kautta menevän sivuoven kohdalla sen sijaan näkyy, että viiden jälkeen kävijöitä/poistuneita on selkeästi vähemmän kuin ennen. Porissa ryhmätilat ovat asiakkaiden käytössä iltaan asti, ja syksyn kuluessa pyrimme avaamaan koko kirjastotilan omatoimikäyttöön.

Finnan kävijät

Keväällä oli jo nähtävissä, että SAMKin Finna-asiakasliittymän käyttö lisääntyy kuukausittain. Sama tilanne näkyy myös syyskuun tilastoja vertailtaessa, 2020 syyskuussa Finnassa oli käyntejä 31 261 kun vuotta aikaisemmin käyntejä oli 27 021, kasvua siis yli 15 %. Koko vuoden ajalta on havaittavissa samansuuntainen lisäys Finnan käynneissä, itse asiassa käyttö on lisääntynyt lähes samaa tasaista tahtia 10 % vuosivauhtia käyttöönottovuodesta 2014 alkaen. Hakujen ja katsottujen tietueiden kohdalla on myös selvää kasvua edellisvuotiseen verrattuna.

Tässä kuvassa näkyy Finnan käyttö syyskuussa 2014 - 2020.
Tässä kuvassa näkyy Finnan käyttö syyskuussa eri vuosina.

Lainatilastojen kertomaa

Keväällä saimme jonkin verran palautetta siitä, että kaikkia kurssimateriaalia ei saanut verkkoaineistoina. Avasimmekin kirjastotilat omatoimikäyttöön mahdollisimman nopeasti tilanteen ja ohjeistuksen niin salliessa. Palvelupisteiltä annetuista lainoista emme saa vertailukelpoisia lukemia edellisvuoteen, koska vaihdoimme joulukuussa kirjastojärjestelmää. Enemmistö lainoista kuitenkin menee nykyisin automaattien kautta, mikä tukee myös asiakaskontaktien välttämistä. Nyt syksyllä on kirjastoissa toimittu tältä osin lähes normaalisti, asiakkaat hakevat varatut kirjansa varaushyllystä (tai toki he hakevat suoraan kokoelmistakin) ja lainaavat ne automaatilla. Raumalla syyskuussa 2020 lainausautomaatilla lainattiin 952 nidettä kun vuotta aikaisemmin lukema oli 1181, laskua siis jälleen n. 20 %. Lainatilasto kelloaikojen mukaan kertoo, että lainaukset jakautuvat entistä tasaisemmin päivän ajalle varsinkin niin, että iltapuolella on selvästi aikaisempaa enemmän lainatapahtumia. Myös kirjojen palautusajat kertovat samaa. Koulupäivän jälkeinen kello neljän piikki lainatuissa niteissä sen sijaan on tasoittunut.

Tässä kuvassa näkyy Rauman kampuskirjaston lainausautomaatin lainatilastot, ylemmässä on syyskuu 2020 ja alemmassa syyskuu 2019.
Rauman lainausautomaatin lainaukset syyskuussa 2020 ja 2019.

Porin automaatin lukemat olivat (2020) 1564 ja (2019) 1757 eli laskua hiukan yli 10 %. Lainausten aikojen perusteella piikit ovat puolen päivän aikaan sekä kolmen-neljän aikaan iltapäivällä, eli kirjastossa käydään lounasaikaan ja koulupäivän päätteeksi.

Tässä kuvassa näkyy Porin kampuskirjaston lainausautomaatin lainatilastot, ylemmässä on syyskuu 2020 ja alemmassa syyskuu 2019.
Porin lainausautomaatin lainaukset syyskuussa 2020 ja 2019.

Raumalla on älyhylly palautuksissa. Sen tilastot kertovat hieman päinvastaista kuin muut luvut, eli 2020 syyskuussa 580 palautusta ja vuotta aikaisemmin 450. Yhtenä syynä tähän voisi olla, että tämän vuoden syyskuussa palautui todella paljon jo viime talvena lainattua aineistoa, jatkoimmehan laina-aikoja kirjastojen sulkemisen takia monella kuukaudella.

Verkkoaineistojen käyttötilastoja ei vielä tässä vaiheessa vuotta ole käytettävissä, joitakin lukuja toki pystyy vertailemaan. Kotimaisia verkkokirjoja tarjoavassa Ellibs-palvelussa oli 2019 12 092 lainausta, 2020 syyskuun loppuun mennessä olemme jo ylittäneet tuon lukeman.

Lopuksi

Kampusten kokonaiskävijämäärät ovat tänä syksynä pienemmät kuin aikaisemmin, onhan opiskelijoita paikalla vain kolmasosa aikaisemmin totutusta. Kirjaston tiloja tarvitaan kuitenkin edelleen opiskeluun ja nimenomaan ryhmätöiden tekemiseen lähes entiseen malliin. Omatoimikäyttö mahdollistaa opiskelijoille palveluajoista riippumattoman tilojen ja aineistojen hyödyntämisen, sen merkitys varmasti korostuu entisestään monimuoto-opiskelun lisääntyessä ja varsinkin, jos poikkeustilat jatkuvat vielä pitkään. Kirjasto on selvästi säilyttänyt paikkansa SAMKin opiskelijoiden oppimisympäristönä ja kohtaamispaikkana, siihen ei yhteiskunnan ja opetuksen poikkeusolotkaan ole tuoneet dramaattista muutosta.

Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä.

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Jatka lukemista “Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”

Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan, Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää.  Jatka lukemista “Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”

Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?

Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta.  Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista “Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”

Avointiede – Avoinkirjasto

Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?

Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista “Avointiede – Avoinkirjasto”

Voi Justus, mikä palvelu

SAMKissa otettiin Justus – julkaisutietojen tallennuspalvelu käyttöön elokuussa 2017. Halusimme kiirehtiä käyttöönottoa, sillä entinen exceleihin ja xml-siirtoon pohjautunut tapa oli hyvin työllistävä ja vaati käsityötä. Jatka lukemista “Voi Justus, mikä palvelu”

No onhan se Finna nyt hyvä

Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, jonka avulla voi hakea ja käyttää Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja. Tällä hetkellä mukana on yli 100 organisaatiota, joista moni on avannut oman näkymänsä. Finna kehittyy jatkuvasti ja korvaa vaiheittain muita kirjastojen ja museoiden hakupalveluita. SAMKin Finna-näkymä avattiin kesällä 2014 ja se otettiin heti käyttöön pääasiallisena asiakasliittymänä.
Finnan käyttäjäkysely järjestettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tässä artikkelissa on analysoitu SAMKin Finnasta tulleita vastauksia. Koko Finnan yhteenveto ja analyysi löytyy Kansalliskirjaston nettisivulta.

Jatka lukemista “No onhan se Finna nyt hyvä”

Digitaali tuli, oltiinko valmiina?

Verkkokirjojen tulemista ennusteltiin ja visioitiin jo 1990-luvun lopulla, mutta kehitys on ollut paljon aikoinaan ennusteltua hitaampaa. SAMKissa näyttää kuitenkin verkkokirjojen ja muiden verkossa olevien aineistojen kysyntä kurssiaineistona lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti, taustalla yleinen digitalisaatiokehitys ja SAMKin strategiset linjaukset toiminpiteineen. Kirjaston pitkäaikainen e-aineistojen markkinointi on myös osaltaan iskenyt hedelmälliseen maaperään. Jatka lukemista “Digitaali tuli, oltiinko valmiina?”

Kirjasto on oppimo

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta. Jatka lukemista “Kirjasto on oppimo”

SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa

Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa.  Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017. Jatka lukemista “SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa”