SAMKin kirjaston blogi
Tympäiseekö hakeminen? Jatkokertomuksemme ensimmäisessä osassa keskityttiin hakujen tekemiseen liittyviin kompastuskiviin. Tässä osassa käsittelemme tilanteita, joissa ajatus menee joko niin, että tiedonhakuja ei tehdä (miksi hakea, kun se on ihan turhaa) tai haku tyssää alkumetreillä (tämä on tosi vaikeaa, kun aiheesta ei ole kirjoitettu mitään).
Jatka lukemista “Osaisin kyllä hakea lähteitä, mutta…”
Eivät tässä artikkelissa listatut asiat oikeasti virheitä ole. Ne ovat kuitenkin tehokasta tiedonhakua hankaloittavia kompastuskiviä, jotka kannattaa tiedostaa. Kun ne tiedostaa, hakujaan voi seuraavalla kerralla ajatella vähän laajemmin, ja ehkä löytää enemmän ja parempia lähteitä.
Jatka lukemista “Voi kuule – ei noin, vaan näin! Oletko sinäkin mennyt tekemään nämä perusvirheet hakiessasi tietoa?”
Tässä tekstissä kerron kokemuksestani tetissä olemisesta SAMK:in kirjastossa viiden päivän aikana.
Jatka lukemista “SAMK:in kirjasto kasiluokkalaisen näkökulmasta”
Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta. Työ aloitettiin kirjastojen tilanteen kartoituksella, henkilökunta ja kokoelmat sekä tilat koottiin lähtötilanteeksi. Heti tässä alkuvaiheessa oli jo esillä sellaisia ajatuksia ja keskustelunaiheita, jotka ovat toistuneet oikeastaan koko ensimmäisen 30 v. ajanjakson. Tässä näitä aiheita kootusti, jostain toisesta näkökulmasta olisi tietenkin voinut nostaa esille muitakin asioita. Kaikki sitaatit on otettu Kirjastotiimin tai Kirjastoryhmän kokousmuistioista sellaisinaan. Ehkä tästä katsauksesta löytää myös jonkinlaisen punaisen langan kehityksessä, vaikka sisäpiiristä katsoen kaikki ei ihan systemaattisesti tai suunnitellusti olekaan sujunut.
Jatka lukemista ““Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin”
Päätimme parin kirjastotyöntekijän kesken eli Hjeltin Teppo ja minä harrastaa Spotify-soittolistan kokoamista kirjaston käyttöön, koska miksipä ei. Omassa päässäni idea kehkeytyi New Yorkin kirjaston taannoisesta Goodbye fines -listasta.
Jatka lukemista “Kunpa tietäis”
Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.
Jatka lukemista “Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi”
Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Jatka lukemista “Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”
SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.
SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää. Jatka lukemista “Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”
Tämän vuoden kirjastopäiviä vietettiin helteisissä tunnelmissa Helsingin Kulttuuritalolla 5.–7.6.2019. Kirjastopäivät on kirjastoalan valtakunnallinen suurtapahtuma ja tänäkin vuonna osallistujien joukossa oli vanhoja tuttuja ja kollegoja niin toisista AMK-kirjastoista kuin yleisistäkin kirjastoista.
Kirjastopäivien IIK! teemana olivat ”Ihminen, informaatio ja kirjastot”. Kolmen päivän aikana saimme kuulla kiinnostavia esityksiä muun muassa uusiin teknologioihin, lukemiseen ja tulevaisuuden kirjastotyöhön liittyen. Jatka lukemista “IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!”
Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta. Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista “Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”
Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?
Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista “Avointiede – Avoinkirjasto”
Jo kuudetta kertaa informaatiolukutaidon (IL) tutkijat, asiantuntijat ja kirjastoalan ammattilaiset eri maista kokoontuivat yhdessä pohtimaan informaatiolukutaitoa. Kansainvälisen konferenssin tämän vuoden pääteemana oli arkielämän informaatiolukutaito. European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin tällä kertaa Oulussa, tästä johtuen konferenssissa oli iso edustus Suomen amk- ja yliopistokentän toimijoita. Jatka lukemista ““Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa”
SAMKissa otettiin Justus – julkaisutietojen tallennuspalvelu käyttöön elokuussa 2017. Halusimme kiirehtiä käyttöönottoa, sillä entinen exceleihin ja xml-siirtoon pohjautunut tapa oli hyvin työllistävä ja vaati käsityötä. Jatka lukemista “Voi Justus, mikä palvelu”
Theseus, tuo ammattikorkeakoulujen ikioma opinnäytteiden tallennuspaikka, on yksi kirjaston työvälineistä. Hommaa on tehty vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäiset vuodet taidettiin mennä melko vaatimattomin tallennusmäärin, koska monet opiskelijamme eivät halunneet työtään julkisesti verkossa luettavaksi. Sittemmin trendiviiva on muuttunut toiseen suuntaan, lähes kaikki opinnäytteet ovat nyt Theseuksessa luettavissa. Jatka lukemista “Kymmenen vuotta Theseus-julkaisijan arkea – Tessus, Tessu, Teesus, monta nimeä Theseuksella”
Verkkokirjojen tulemista ennusteltiin ja visioitiin jo 1990-luvun lopulla, mutta kehitys on ollut paljon aikoinaan ennusteltua hitaampaa. SAMKissa näyttää kuitenkin verkkokirjojen ja muiden verkossa olevien aineistojen kysyntä kurssiaineistona lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti, taustalla yleinen digitalisaatiokehitys ja SAMKin strategiset linjaukset toiminpiteineen. Kirjaston pitkäaikainen e-aineistojen markkinointi on myös osaltaan iskenyt hedelmälliseen maaperään. Jatka lukemista “Digitaali tuli, oltiinko valmiina?”
Vaikka olen aloittanut kirjastoalan opiskelun vasta reilu vuosi sitten, minulta on kysytty jo monta kertaa, mitä edes teen töissä, kun nykyään kirjatkin lainataan automaatilta. Viimeksi se oli kummisetäni. ”Mitä te oikein siellä kirjastossa puuhaatte?” Onhan se totta, että kirjastot ja sen mukana niiden työtehtävät ovat muuttuneet, mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet. Jatka lukemista “Opiskelija tiskin takana”
Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta. Jatka lukemista “Kirjasto on oppimo”
Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa. Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017. Jatka lukemista “SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa”
Sairaanhoitajakoulutuksen uuden valintakoemenetelmän kehittäminen -hankkeessa (SUVAKE) oli tavoitteena kehittää valtakunnallisesti käyttöön otettava valintakoemenetelmä. Tämä sähköinen valintakoe oli käytössä marraskuussa neljässä ammattikorkeakoulussa, joista SAMK oli yksi. Tästä on kerrottu mm. SAMKin sivuilla 28.11.2016. Uudesta valintakokeesta on uutisoinut myös Yle 1.4.2017.
Oli mielenkiintoista ja haasteellista olla SAMKin kirjaston puolelta tukemassa SUVAKE-hanketta maaliskuusta 2015 huhtikuuhun 2016 asti – paljolti tietopalvelun keinoin. Tiilimäen kirjastossa haimme opettajille aineistoa, kuten kirjoja ja artikkeleita, hankkeeseen liittyvistä aiheista: muun muassa opiskelijoiden oppimis- ja työskentelyvalmiuksista, kielen ymmärtämisen perustaidosta, kielen merkityssisällöistä ja -suhteista, tiedonhankintaosaamisen mittaamisesta, loogisesta päättelystä ja ongelmanratkaisusta. Jatka lukemista “Hankkeiden tiedonhaku haastaa ammattilaisen – case SUVAKE”