Avainsana: kirjasto

Kansainvälistä meininkiä hyllyjen välissä

Kansainvälisen viikon Library track toi kirjastoon vieraita eri maista, kulttuureista ja taustoista. Ohjelma tarjosi mahdollisuuden tutustua kirjastojen tiloihin, toimintaan ja palveluihin – ja ennen kaikkea toisiinsa. Tunnelma oli lämmin ja keskustelut kiinnostavia.

SAMK järjesti kansainvälisten partnerikorkeakoulujensa henkilökunnalle kansainvälisen viikon huhtikuussa 2025. Ohjelmaan haluttiin eri toimintojen asiantuntijoita teemalla Exploring our international collaboration. Mukaan toivottiin osallistujia kansainvälisten kumppaniemme eri henkilöstöryhmistä. Viikon ohjelma muodostettiin niin, että suurin osa oli osallistujille yhteistä. Lisäksi oli erilaisia osioita SAMKin eri toimijoiden järjestäminä. Koska kirjastonkin intresseissä on kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö, olimme tietysti innolla mukana järjestämässä omaa ohjelmaamme.

Jatka lukemista ”Kansainvälistä meininkiä hyllyjen välissä”

Palvelumuotoilun kurssilla parannettiin kirjaston tilojen viihtyisyyttä

Matkailuliiketoiminnan opiskelijoiden opintoihin kuuluu palvelumuotoilun opintojakso. Tämä on erinomainen tapa kirjastolle saada palautetta ja ideoita suoraan opiskelijoilta, kirjasto on siis ollut toimeksiantajana opintojaksolla lähes vuosittain.

Jatka lukemista ”Palvelumuotoilun kurssilla parannettiin kirjaston tilojen viihtyisyyttä”

Osaisin kyllä hakea lähteitä, mutta…

Tympäiseekö hakeminen?

Tympäiseekö hakeminen? Jatkokertomuksemme ensimmäisessä osassa keskityttiin hakujen tekemiseen liittyviin kompastuskiviin. Tässä osassa käsittelemme tilanteita, joissa ajatus menee joko niin, että tiedonhakuja ei tehdä (miksi hakea, kun se on ihan turhaa) tai haku tyssää alkumetreillä (tämä on tosi vaikeaa, kun aiheesta ei ole kirjoitettu mitään).

Jatka lukemista ”Osaisin kyllä hakea lähteitä, mutta…”

Voi kuule – ei noin, vaan näin! Oletko sinäkin mennyt tekemään nämä perusvirheet hakiessasi tietoa?

Eivät tässä artikkelissa listatut asiat oikeasti virheitä ole. Ne ovat kuitenkin tehokasta tiedonhakua hankaloittavia kompastuskiviä, jotka kannattaa tiedostaa. Kun ne tiedostaa, hakujaan voi seuraavalla kerralla ajatella vähän laajemmin, ja ehkä löytää enemmän ja parempia lähteitä.

Jatka lukemista ”Voi kuule – ei noin, vaan näin! Oletko sinäkin mennyt tekemään nämä perusvirheet hakiessasi tietoa?”

”Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta.

Jatka lukemista ””Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin”

Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi

Pimeä Theseus on käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön.

Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.

Jatka lukemista ”Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi”

Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä.

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Jatka lukemista ”Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”

Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan, Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.

SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää.  Jatka lukemista ”Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”

IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!

Tämän vuoden kirjastopäiviä vietettiin helteisissä tunnelmissa Helsingin Kulttuuritalolla 5.–7.6.2019. Kirjastopäivät on kirjastoalan valtakunnallinen suurtapahtuma ja tänäkin vuonna osallistujien joukossa oli vanhoja tuttuja ja kollegoja niin toisista AMK-kirjastoista kuin yleisistäkin kirjastoista.

Kirjastopäivien IIK! teemana olivat ”Ihminen, informaatio ja kirjastot”. Kolmen päivän aikana saimme kuulla kiinnostavia esityksiä muun muassa uusiin teknologioihin, lukemiseen ja tulevaisuuden kirjastotyöhön liittyen. Jatka lukemista ”IIK! Ihanat, innostavat kirjastopäivät!”

Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?

Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta.  Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista ”Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”

Avointiede – Avoinkirjasto

Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?

Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista ”Avointiede – Avoinkirjasto”

”Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa

Jo kuudetta kertaa informaatiolukutaidon (IL) tutkijat, asiantuntijat ja kirjastoalan ammattilaiset eri maista kokoontuivat yhdessä pohtimaan informaatiolukutaitoa. Kansainvälisen konferenssin tämän vuoden pääteemana oli arkielämän informaatiolukutaito. European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin tällä kertaa Oulussa, tästä johtuen konferenssissa oli iso edustus Suomen amk- ja yliopistokentän toimijoita. Jatka lukemista ””Let them bloom!” sanoi samkilainen Oulussa”

Kymmenen vuotta Theseus-julkaisijan arkea – Tessus, Tessu, Teesus, monta nimeä Theseuksella

Theseus, tuo ammattikorkeakoulujen ikioma opinnäytteiden tallennuspaikka, on yksi kirjaston työvälineistä. Hommaa on tehty vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäiset vuodet taidettiin mennä melko vaatimattomin tallennusmäärin, koska monet opiskelijamme eivät halunneet työtään julkisesti verkossa luettavaksi. Sittemmin trendiviiva on muuttunut toiseen suuntaan, lähes kaikki opinnäytteet ovat nyt Theseuksessa luettavissa. Jatka lukemista ”Kymmenen vuotta Theseus-julkaisijan arkea – Tessus, Tessu, Teesus, monta nimeä Theseuksella”

No onhan se Finna nyt hyvä

Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, jonka avulla voi hakea ja käyttää Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja. Tällä hetkellä mukana on yli 100 organisaatiota, joista moni on avannut oman näkymänsä. Finna kehittyy jatkuvasti ja korvaa vaiheittain muita kirjastojen ja museoiden hakupalveluita. SAMKin Finna-näkymä avattiin kesällä 2014 ja se otettiin heti käyttöön pääasiallisena asiakasliittymänä.
Finnan käyttäjäkysely järjestettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tässä artikkelissa on analysoitu SAMKin Finnasta tulleita vastauksia. Koko Finnan yhteenveto ja analyysi löytyy Kansalliskirjaston nettisivulta.

Jatka lukemista ”No onhan se Finna nyt hyvä”

Digitaali tuli, oltiinko valmiina?

Verkkokirjojen tulemista ennusteltiin ja visioitiin jo 1990-luvun lopulla, mutta kehitys on ollut paljon aikoinaan ennusteltua hitaampaa. SAMKissa näyttää kuitenkin verkkokirjojen ja muiden verkossa olevien aineistojen kysyntä kurssiaineistona lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti, taustalla yleinen digitalisaatiokehitys ja SAMKin strategiset linjaukset toiminpiteineen. Kirjaston pitkäaikainen e-aineistojen markkinointi on myös osaltaan iskenyt hedelmälliseen maaperään. Jatka lukemista ”Digitaali tuli, oltiinko valmiina?”