Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta.
Työ aloitettiin kirjastojen tilanteen kartoituksella, henkilökunta ja kokoelmat sekä tilat koottiin lähtötilanteeksi. Heti tässä alkuvaiheessa oli jo esillä sellaisia ajatuksia ja keskustelunaiheita, jotka ovat toistuneet oikeastaan koko ensimmäisen 30 v. ajanjakson. Tässä näitä aiheita kootusti, jostain toisesta näkökulmasta olisi tietenkin voinut nostaa esille muitakin asioita. Kaikki sitaatit on otettu Kirjastotiimin tai Kirjastoryhmän kokousmuistioista sellaisinaan. Ehkä tästä katsauksesta löytää myös jonkinlaisen punaisen langan kehityksessä, vaikka sisäpiiristä katsoen kaikki ei ihan systemaattisesti tai suunnitellusti olekaan sujunut.
Organisoituminen eli “Toimialavaiheen kautta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi”
Ensimmäiset 15 vuotta mentiin enemmän tai vähemmän sillä ajatuksella, että kirjasto muodostuu toimialojen (nykytermein osaamisalueiden) itsenäisistä kirjastoista. Keskuskirjastoajatus todettiin SAMKissa tarpeettomaksi vielä 1990-luvun loppupuolella. Suurin ongelma tässä alkuvaiheen suuntauksessa näyttäisi olleen yhteisen henkilöstön puute, siis että kirjastotoimintaa ei varsinaisesti koordinoitu keskitetysti ja kehittäminen oli paljolti riippuvaista toimialojen panostuksista sekä niiden taloudellisista resursseista. Jossain vaiheissa oli kyllä yhteistä kehittämistä esim. atk-asioissa, mutta kirjaston kehittämistä kokonaisuutena ei juuri pystytty edistämään. Pahimmillaan Voayger-järjestelmää ylläpidettiin oman työn ohella “tuntilaskutuksena ylitöinä”.
Kaikissa kirjaston strategioissa ja toimenpideohjelmissa toistui lähes vuosittain ehdotukset koordinaattorin tms. saamiseksi. Monen mutkan ja erinäisten kehittämisprojektien kautta kuitenkin vasta 2007 SAMKin kirjastoon saatiin kirjastonjohtaja ja seuraavan vuoden alusta yhteinen budjetti.
Yhtenäinen kirjasto on vuosien varrella kokenut monia organisaatiomuutoksia, välillä on oltu rehtorin alaisia ja useimmiten kuitenkin vararehtorin (opetus tai TKI) alaisia, mahtuupa mukaan parin vuoden jakso korkeakoulupalvelujen johtajan yksikössäkin. Välillä on selvitetty yhdistymisiä niin Turun kuin Tampereenkin amkien kanssa, Porin Yliopistokeskuksen kanssa yhteistyötä on myös sekä tehty että erityisesti suunniteltu säännöllisesti. Käytännön yhteistyö on kuitenkin mennyt syvemmälle DIAKin kanssa, jonka Porin yksikön kirjastopalvelut on hoidettu SAMKin kirjastosta 2010 lähtien.
Kirjastojärjestelmät eli “kortistointi ei enää kannata”
Heti ensimmäisistä kokouksista alkaen kirjastojärjestelmät ovat olleet mukana toiminnan keskiöissä. Alkuvuosina näyttäisi olleen puhe PrettyLibin käyttöönotosta ja siitä, että perinteisestä kortistosta pitäisi luopua kirjastoissa. Aina uuden kirjaston/oppilaitoksen tullessa toimintaan mukaan, on ensimmäisiä tehtäviä ollut aineistojen yhdistäminen olemassa oleviin järjestelmiin. PrettyLibiä oli käytetty joissain kirjastoissa jo 1986 alkaen, joten järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä oli ymmärrystä jo amk-kirjaston alkuvaiheessa. PrettyLib-tietokannat olivat alkuvuosina erillisiä, mutta tekniikan kehittyessä niitä saatiin yhdistettyä ja jopa sisäiseen verkkoon. Uuden kirjastojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto näyttää muistioiden perusteella vieneen aina 10 vuotta aikaa, joten kovin montaa eri järjestelmää ei tähän ajanjaksoon mahdu. Mainittavaa on sekin, että kirjasto on lähes koko ajan ylläpitänyt ja kehittänyt itse järjestelmiään. Varsinaista IT-henkilöstöä kirjastossa on ollut vain satunnaisesti, omaa osaamista on kehitetty tarpeen mukaan, jotta palvelinten ja verkkopalvelujen ylläpito on onnistunut.
Porin teknillinen kirjasto oli Tampereen teknillisen yliopiston kirjaston mukana VTLS-järjestelmässä jo 1993 lähtien ja koko SAMKin aineistoa suunniteltiin aikanaan siirrettäväksi siihen järjestelmään. Suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta Voyager otettiin kuitenkin ensimmäisten AMK-kirjastojen joukossa käyttöön 2001 ja 2002. Kaksi erillistä Voyager-tietokantaa yhdistettiin lopulta 2005 yhdeksi Tyrni-tietokannaksi.
Voyager jäi aikaa myöten vanhanaikaiseksi ja sen uudistamisesta oli useita eri kirjastojen yhteisiä projekteja vuosien varrella, näissä SAMK oli aina mukana aktiivisesti. Lopulta 2019 päästiin uudistamaan toiminta kunnolla ottamalla käyttöön Alma-palvelualusta.
Kokoelmat eli “oppilailla tulisi olla aineopintoihin liittyvä peruskirjasto”
Ensimmäiset verkkoaineistot ilmestyivät keskusteluihin 1995, jo sitä ennen oli ollut tarjolla CD-ROM-aineistoja. Verkkoaineistojen lisääntyminen herätti keskustelua, kun tehtiin esityksiä e-aineistoja hoitavan henkilön saamiseksi kirjastoon. Kohtuullisesti on pärjätty ilman noihin keskittyvää henkilöä tähän päivään asti, vaikka nykyinen tarjonta onkin jotain sellaista, mitä vielä kymmenen vuotta aikaisemmin ei osattu kuvitellakaan.
Opinnäytetöiden tiivistelmiä alettiin tallentaa omaan Tiivis-tietokantaan 1997, sitä jatkettiin kymmenen vuoden ajan ja 1999 jo pyöritettiin ajatusta kokotekstitietokannasta. Dokumentinhallintaprojektin kautta 2006 lähtien kerättiin opinnäytetöiden kokotestit tiedostoina (CD-ROM) ja niitä syötettiin takautuvasti sähköiseen arkistoon ja hieman myöhemmin Theseukseen. Tätäkin työtä tehtiin harjoittelijoiden ja projektien kautta niin että vasta 2020 saatiin viimeisetkin romput hävitettyä. Tästä työ jatkuu kansitettujen opinnäytetöiden skannaamisella, kuinka pitkään se sitten kestääkään.
Jo kirjaston toiminnan ensimmäisinä vuosina toistui keskusteluissa kurssikirjojen riittävyys; “kurssikirjojen lainaustoimintaan ei pitäisi koskaan sortua”. Kurssikirjojen riittävyys lienee se asia, josta myös käyttäjiltä on vuosien mittaan tullut eniten palautetta. E-aineistot ovat osaltaan ratkoneet ongelmaa, mutta eipä se saatavuus lisenssiehtojen puitteissakaan ole yhtään sen täydellisempää kuin painettujen kirjojen.
Kirjaston tilat eli “Tietokeidas”/”Oppijan olohuone”/”Etsijän Esso”
Tilat ovat puhuttaneet kirjaston alusta lähtien. 1994 esiintyi muistioissa ensimmäisen kerran ajatus oppimiskeskuksesta, eli jo silloin nähtiin tilat kirjaston palvelujen oleellisena osana. Tiloja onkin uudistettu monissa eri vaiheissa ja pikku hiljaa. Kirja- ja lehtihyllyt eivät enää hallinneetkaan tilaa, vaan tärkeimmäksi muodostui opiskeluun ja erityisesti ryhmätyön tekemiseen soveltuvat tilat. Kirjastojen yhdistämisellä on ollut iso merkitys, siinä yhteydessä on usein saatu lisätilaa ja päällekkäisiä kokoelmia on päästy karsimaan niin, että tilat on saatu muutettua erilaiseen käyttöön.
Kuninkaisten kirjasto Huittisissa sai modernit tilat 199o-luvun alussa, nuo tilat ovat riittäneet radikaalisti verkkokirjastoksi muuttuneiden palvelujen tarjoamiseen aina näihin päiviin asti – isoja muutostöitä on matkan varrella tehty muutamaan otteeseen.
Kankaanpäässäkin oli aikanaan kaksi kirjastoa, mutta organisaatiomuutosten jälkeen 2009 alkaen siellä on ollut vain Taidekoulun kirjasto. Tuo kirjasto on muutettu omatoimikirjastoksi, jossa henkilöstöä käy paikan päällä vain tiettyinä päivinä.
Oma lukunsa on ollut Rauman kirjastojen yhdistäminen. Alussa siellä oli neljä kirjastoa, joiden yhdistämisestä tehtiin ensimmäinen suunnitelma jo 1992 ja lopullisesti yhden kirjaston tiloihin päästiin 2015, joten harkinta-aikaa oli ainakin riittävästi ja matkan varrella tapahtui yhtä sun toista. Suunnitelmia tehtiin muutaman vuoden välein, välivaiheen toteutuksena oli kirjastojen muuttoja sekä yhdistämisiä, pääosin toimialarakenteen pohjalta.
Porin kirjastojen yhdistäminen olisi lähes yhtä pitkä tarina kuin Raumalla, vasta 2017 päästiin siellä yhden kirjaston malliin. Matkan varrella Porissakin yhdistettiin kirjastoja ja muuttoja tehtiin rakennuksesta toiseen, aina kuitenkin saatiin hieman edellistä paremmat ja toimivammat tilat.
Tiedonhankinnan ohjaus eli “kirjasto- ja informaatiopalvelujen opetus tulee olla pakollinen kaikille opiskelijoille heti opintojen alussa”
1992 löytyy ensimmäiset ajatukset AMK-pedagogiikkaan liittyvästä kirjaston tarpeesta “kirjastoilla on tärkeä merkitys, opiskelijoiden omaehtoinen opiskelu lisääntyy”. Oppimiskulttuurin muutoksen on nähty luovan paineita myös oppimisympäristöjen suunnitteluun. SAMKin kirjastossa olikin heti alusta lähtien selvää, että opiskelijoille pitää kertoa kirjastopalveluista opintojen alussa sekä erityisesti opinnäytetyövaiheessa. Tätä varten on vuosien varrella ollut monia projekteja ja työryhmiä, sekä kirjastohenkilöstön mukanaoloa opetussuunnitelmien kehittämisessä. 2012 lähtien tiedonhankinnan opetusta ei ole enää annettu, vaan on keskitytty tiedonhankinnan ohjaukseen INFOtelakka-nimen alla. Oleellista viime vuosina on ollut ohjauksen integroiminen eri opintojaksoihin ja niiden suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Tiedonhaun teemapäiviä opettajille järjestettiin jo 1994, tiedonhallinnan opintojaksoa suunniteltiin 1995. Esimerkiksi 1998 kirjaston strategiassa painopisteenä on “tiedonhankintataitojen opetuksen kehittäminen”. Samana vuonna julkistettiin vapaasti verkossa jaettu Tiedonhankinnan opas.
Kirjasto on onnistunut olemaan vuosien varrella mukana SAMKin verkko-opetuksen kehittämisessä. Kirjaston ja opetuksen yhteisenä hankkeena toteutettiin vuosituhannen vaihteessa Virtualia -virtuaalinen oppimisympäristö, jota käytettiin ja kehitettiin SAMKissa kymmenkunta vuotta.
Tiedonhankinnan opetuksen tueksi haluttiin verkkokurssi jo vuonna 2000. Tätäkin kurssia tehtiin vuosien varrella moneen otteeseen, välillä oli käytössä myös AMK-kirjastojen yhteinen alusta. Verkkokurssia ei nykyisin sinänsä enää ole, sen sijaan Moodle-ympäristössä on kirjaston oma kokonaisuus, jota kehitetään aktiivisesti.
Opinnäytetyön ohjeet eli “Opiskelijat kyselevät opinnäytetyön ohjetta kirjastosta. Nykyinen ohje on osin vanhentunut, siitä puuttuu esimerkiksi ohje elektroniseen materiaaliin viittamisesta”
1998 koottiin kirjaston toimesta ensimmäisen kerran yhteen hajallaan olevat opinnäytetyön ohjeistukset. Ohjeiden ylläpidossa kirjasto on ollut siitä lähtien mukana, milloin teknisenä ylläpitäjänä tai mallipohjan tekijänä. Myös viittausohjeet ovat lähes aina langenneet kirjaston vastuulle, näitäkin on uusittu moneen otteeseen tiedonlähteiden kehittymisen myötä. Ohjeita on pyöritelty välillä avoimilla nettisivuilla ja välillä intran puolella.
Tilastointi ja laadunhallinta
Kirjaston vaikuttavuuden osoittaminen on yksi edellytys riittävien resurssien saamiselle myös korkeakouluympäristössä. Tilastointi on myös vuosittain noussut keskusteluihin, samoin erilaisten sopivien mittareiden kehittäminen. Aivan ensimmäisten vuosien aikana kirjastojen yhteistyötä aloitettiin kokoelmien kartoittamisella ja tilastotietojen keräämisellä manuaalisilla laskemisilla. PrettyLibin ja Voyagerin tullessa saatiin jo vertailukelpoisempia lukuja. Vuosien varrella joka tammikuussa näyttää toistuvan sama keskustelu kampuksilla kerättävistä tilastotiedoista, joita ei saada suoraan mistään järjestelmistä. Ja joka toukokuussa on esitelty tärkeimpiä edellisen vuoden tilastolukuja Tietellisten kirjastojen yhteistilasto KITTin tai sen edeltäjien pohjalta. Kirjaston keskeisiä toimintoja varten on kehitetty mittareita, joista on käyty vuosittain myös erittäin mielenkiintoisia keskusteluja mm. vertailtavuuden näkökulmasta.
Mittareiden lisäksi kirjaston prosessikuvauksia on tehty muutaman vuoden välein, samoin BSC- ja QPR-mittaristoja on kehitetty vuosien varrella useampaan kertaan. Auditointia on tehty niin sisäisesti kuin ulkoisesti, kirjastohenkilöstöä on ollut sekä auditoitavana että auditoijina.
Kekseliästä kehittämistä ja ennakkoluulottomuutta eli “siis mitä voimme saada irti tästä reppanakirjastosta!
Yhtenäisen SAMKin kirjaston aloittaessa toimintansa vuoden 2008 alussa henkilöstöä oli 18, tätä kirjoittaessani alkuvuodesta 2022 henkilöstöä on 9. Toimintaa on siis sopeutettu ja kehitetty paljon ja luovasti, ihan tuotakin taustaa ajatellen. Kaiken kehittämisen taustalla on tietenkin ollut henkilöstön sopeutumiskyky ja kaikenlaisten uusien ratkaisujen etsiminen. Näistä on käyty vuosien varrella värikkäitäkin keskusteluja kirjastotiimissä, paljon on myös haettu mallia benchmarkkaamalla muita kirjastoja Suomessa ja ulkomailla, unohtamatta tietenkään erityisesti Amkit-konsortion kautta tehtyä AMK-kirjastojen yhteistyötä. Asiakailta saadun palautteen (esim. Vipusen Opiskelijapalaute) perusteella reppanakirjastomme on pärjännyt varsin hyvin ensimmäiset 30 vuotta, tästä on hyvä jatkaa tuleviin haasteisiin.