Matkailuliiketoiminnan opiskelijoiden opintoihin kuuluu palvelumuotoilun opintojakso. Tämä on erinomainen tapa kirjastolle saada palautetta ja ideoita suoraan opiskelijoilta, kirjasto on siis ollut toimeksiantajana opintojaksolla lähes vuosittain. Vuosien varrella on tehty mitä erilaisempia suunnitelmia, mm. omatoimikirjasto Raumalle ja myöhemmin myös Poriin, ryhmätilojen viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen, INFOtelakka-palvelun tunnettuuden lisääminen sekä Opparitapahtuman järjestäminen. Toisinaan kirjastolla on ollut jo etukäteen ajatus, mutta joskus taas ajatus on lähtenyt suoraan opiskelijoiden itsensä tarpeista ja ideoista. Kuinka päin vaan, aina on päästy hyvään lopputulokseen ja opiskelijat yllättävät ideoillaan kirjastoväen vuosittain iloisesti. Useimmiten kyse on ollut tilojen kehittämisestä entistäkin paremmaksi oppimisympäristöksi ja tässä suhteessa opiskelijat pystyvät lähestymään muita opiskelijoita ihan eri tavalla kuin kirjastolaiset.
Opintojakson toteuttaminen alkaa yleensä niin, että opiskelijat ja kirjasto käyvät alustavan keskustelun. Tämän jälkeen opiskelijat hyväksyttävät aiheen ja suunnitelman opettajalla. Ideointityöpajassa käydään seuraavaksi läpi ajatuksia ja näkökulmia sekä reunaehtoja hyvinkin vapaamuotoisesti. Opintojakson lopussa opiskelijat tuottavat raportin ja kirjasto pääsee joka vaiheessa kommentoimaan suuntaa. Toisinaan pystytään jopa toteuttamaan oikeasti saman tien, joskus taas ideat jäävät muhimaan ja odottamaan esimerkiksi rahoitusta.
Syksyllä 2024 palvelumuotoilun aiheena oli kirjaston katutason opiskelutilojen muuttaminen toimivammiksi ja viihtyisämmiksi järjestämällä kalusteita uusille paikoille. Tällä aikataululla ei ollut mahdollisuutta hankkia uusia kalusteita, mutta ajatuksethan jäävät muhimaan ja kirjastokin sai taas uusia vinkkejä tarpeista jatkoa ajatellen, kummasti kahdeksan vuoden aikana tilojen käyttötarpeet ovatkin muuttuneet. Kirjaston näkökulmasta annoimme opiskelijoille hyvin vapaat kädet toteuttaa suunnitelmansa. Annetaan siis opiskelijoiden kertoa itse, miten he toteuttivat projektinsa.
Tilat tehokäytössä, mutta parantamistakin on
Päätimme valita palvelumuotoilu -opintojaksolla kehittämisen kohteeksi juuri SAMKin kirjaston, koska käytämme kirjastoa itse todella paljon ja se on muillakin opiskelijoilla kovassa käytössä. Huomasimme kirjastossa asioita, jotka tarvitsivat hieman lisää kehittämistä, joten halusimme ottaa koppia siitä. Keskityimme kuitenkin ainoastaan kirjaston ylätasanteeseen, koska alatasanne oli meidän ja henkilökunnan mielestä hyvä sellaisenaan. Suunnitelmanamme oli saada muutosta kirjaston ylätasanteen viihtyisyyteen, kaikumiseen, yksilöpaikkojen ja pistorasioiden määrään sekä valoisuuteen. Tarkoituksenamme oli hyödyntää kirjaston koko potentiaali ja saada siitä entistäkin parempi.
Ideointi
Lähdimme liikkeelle aiheen ideoinnista, jonka avulla päädyimme valitsemaan aiheeksemme SAMKin kirjaston. Tämän jälkeen pohdimme kaikkia mahdollisia kehitysehdotuksia ja muita asioita, joita meille tuli mieleen kirjastoon liittyen ja kirjasimme niitä ylös. Kaikkien ideoiden ja ajatusten jälkeen pidimme palaverin kirjaston kanssa, jossa aihe rajautui ja saimme enemmän selvyyttä siihen, millaisia asioita pystymme oikeasti toteuttamaan.
Veimme kirjaston pöydille QR-koodeja, joista pääsi täyttämään kyselyn liittyen kirjaston kehittämiseen. Kirjastoa käyttävät asiakkaat saivat siis kertoa omia mietteitään kirjastosta ja antaa omia kehitysideoitaan. Jaoimme kyselyä myös omille luokkalaisillemme WhatsAppissa, jotta saisimme mahdollisimman paljon mielipiteitä ja kehitysideoita. Kyselyn vastauksista nousi esiin selvästi samat asiat, jotka meilläkin oli mielessä.
Testaus
Seuraavaksi loimme järjestämämme kyselyn pohjalta erilaisia käyttäjäpersoonia sekä palvelupolun, joiden avulla ongelmakohdat ja kehitysideat tarkentuivat entisestään. Kaikkien näiden vaiheiden jälkeen toteutimme prototyypin, eli vaihdoimme kirjaston kalusteiden paikkoja ja kokeilimme, miten uusi järjestys toimii. Kalusteiden siirtäminen oli vaikeampaa kuin aluksi kuvittelimme, mutta selvisimme siitä vaikeuksista huolimatta. Keräsimme kalusteiden siirtämisen jälkeen vielä palautetta niin kirjastolta kuin myös käyttäjiltä työpajan avulla. Kirjaston kehittämisen haasteena oli, että meidän piti saada muutoksia aikaan jo olemassa olevilla kalusteilla emmekä pystyneet aivan kaikkeen vaikuttamaan näin pienellä ajalla. Emme esimerkiksi pistorasioita pystyneet tähän hätään hankkimaan, mutta niitä on toivon mukaan tulossa myöhemmin lisää. Mielestämme suoriuduimme tästä silti hyvin ja kirjaston ylätasanne on melko eri näköinen kuin se aiemmin oli.
Palaute
Saimme paljon positiivista palautetta, mutta myös kehittävää palautetta sekä lisää ideoita siitä, miten kirjastosta saisi entistä viihtyisämmän ja mukavamman opiskelijoille ja muille kirjaston käyttäjille.
Lopputulemana siis kirjaston kehittäminen onnistui hyvin ja saimme positiivista palautetta sekä kirjaston asiakkailta että henkilökunnalta. Kirjaston henkilökunnalta saimme suullista ja kirjallista palautetta ja esimerkiksi tämän jo olemassa olevan palvelun kehittämisen kautta kirjaston henkilökunta innostui kirjaston sisustamisesta enemmän. Kirjaston kehittäminen oli meille muutenkin mieluista puuhaa ja nautimme siitä todella paljon.
Kirjoittajat: opiskelijat Iida Häyhä, Suvi Palomäki, Aino Savolainen ja Eveliina Vuorenoja sekä kirjastosta Jussi Kärki
Kuvat: Aino Savolainen
