Matkailuliiketoiminnan opiskelijoiden opintoihin kuuluu palvelumuotoilun opintojakso. Tämä on erinomainen tapa kirjastolle saada palautetta ja ideoita suoraan opiskelijoilta, kirjasto on siis ollut toimeksiantajana opintojaksolla lähes vuosittain.
Jatka lukemista ”Palvelumuotoilun kurssilla parannettiin kirjaston tilojen viihtyisyyttä”Tekijä: Jussi Kärki
SAMKin kirjastopäällikkö
APC-maksut – maksammekin julkaisemisesta tilausmaksujen sijaan
Tieteellisten lehtien kustantaminen on viimeisten vuosien aikana muuttunut tilausmaksuihin perustuvasta kohti avoimia lehtiä ja maksuja kerätäänkin lisääntyvässä määrin kirjoittajamaksuina.
Jatka lukemista ”APC-maksut – maksammekin julkaisemisesta tilausmaksujen sijaan”Skannaaminen kannattaa aina
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat julkisuuslain perusteella julkisia. Julkisuuden lisäksi ne ovat myös pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja (30.9.1994 asti Valtionarkisto, 1.10.1994–31.12.2016 Arkistolaitos), joten niitä säädellään arkistolaissa. Nämä reunaehdot ohjaavat opinnäytetöiden tallentamista, säilyttämistä, arkistointia ja käyttöön saattamista. SAMKissa opinnäytetöiden tallennus ja arkistointi on kirjaston vastuulla.
Jatka lukemista ”Skannaaminen kannattaa aina”Tilastot – mikä ihana intohimon kohde
eli mitä kirjastopäällikkö ajattelee tilastoista ja mittareista.
Jatka lukemista ”Tilastot – mikä ihana intohimon kohde””Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin
Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta.
Jatka lukemista ””Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin”Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi
Pimeä Theseus on käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön.
Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.
Jatka lukemista ”Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi”Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö
Poikkeusvuosi
Onpa erikoinen tämä menossa oleva vuosi 2020. Keväällä myös SAMK siirtyi nopealla aikataululla etäopetukseen ja sen myötä myös kampuskirjastot laitettiin muutamaksi kuukaudeksi kiinni, palvelut siirrettiin täysin verkkoon. Kesän lähestyessä avasimme fyysiset kokoelmat ja tilat osittain käyttöön ja siirryimme kohti normaalia. Tai mikä se normaali nyt sitten jatkossa onkaan, se jää nähtäväksi.
Jatka lukemista ”Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö”Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!
Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä.
Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Jatka lukemista ”Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!”Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa
SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan, Ex Libris -yhtiön Alman.
SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.
SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää. Jatka lukemista ”Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa”
Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?
Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta. Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti. Jatka lukemista ”Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?”
Avointiede – Avoinkirjasto
Fairdata? Tutkimustietovaranto? Pysyvät tunnisteet? Rinnakkaistallennus? PlanS?
Näitä lyhenteitä ja termejä on viime aikoina alettu pohtia myös SAMKin kirjastossa. Avoimen tieteen ympärillä velloo nyt paljon ja olemme hypetyksen keskellä kirjastoissakin ihmeissämme siitä, mitä tuleman pitää ja mihin pitäisi ensimmäisenä tarttua. Kirjaston kannalta katsottuna olemme olleet tarkoituksella odottavalla kannalla, mutta pikku hiljaa on asioita otettava hallintaan. Jatka lukemista ”Avointiede – Avoinkirjasto”
Voi Justus, mikä palvelu
SAMKissa otettiin Justus – julkaisutietojen tallennuspalvelu käyttöön elokuussa 2017. Halusimme kiirehtiä käyttöönottoa, sillä entinen exceleihin ja xml-siirtoon pohjautunut tapa oli hyvin työllistävä ja vaati käsityötä. Jatka lukemista ”Voi Justus, mikä palvelu”
No onhan se Finna nyt hyvä
Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, jonka avulla voi hakea ja käyttää Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja. Tällä hetkellä mukana on yli 100 organisaatiota, joista moni on avannut oman näkymänsä. Finna kehittyy jatkuvasti ja korvaa vaiheittain muita kirjastojen ja museoiden hakupalveluita. SAMKin Finna-näkymä avattiin kesällä 2014 ja se otettiin heti käyttöön pääasiallisena asiakasliittymänä.
Finnan käyttäjäkysely järjestettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tässä artikkelissa on analysoitu SAMKin Finnasta tulleita vastauksia. Koko Finnan yhteenveto ja analyysi löytyy Kansalliskirjaston nettisivulta.
Digitaali tuli, oltiinko valmiina?
Verkkokirjojen tulemista ennusteltiin ja visioitiin jo 1990-luvun lopulla, mutta kehitys on ollut paljon aikoinaan ennusteltua hitaampaa. SAMKissa näyttää kuitenkin verkkokirjojen ja muiden verkossa olevien aineistojen kysyntä kurssiaineistona lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti, taustalla yleinen digitalisaatiokehitys ja SAMKin strategiset linjaukset toiminpiteineen. Kirjaston pitkäaikainen e-aineistojen markkinointi on myös osaltaan iskenyt hedelmälliseen maaperään. Jatka lukemista ”Digitaali tuli, oltiinko valmiina?”
Kirjasto on oppimo
Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta. Jatka lukemista ”Kirjasto on oppimo”
SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa
Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa. Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017. Jatka lukemista ”SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa”
Finna sai hyvät arvostelut asiakkailta: ”Kymppiä ei vaan ikinä voi antaa, sillä täydellisyys ei ole mahdollista.”
Finna on monivuotisessa KDK-hankkeessa toteutettu asiakasliittymä, jota hyödyntävät kirjastot, museot ja arkistot. Kansalliskirjasto järjestää kansallisista kirjastopalveluista säännöllisesti käyttäjäkyselyitä. Finnan käyttäjäkyselyn tuloksista on yhteenvetoa Kansalliskirjaston sivulla. SAMKin kirjaston osalta 336 asiakasta (joista 90 % oli opiskelijoitamme) vastasi joulukuiseen kyselyyn. Koska olimme aikanaan (2014) SAMKissa ensimmäisiä Finnan käyttöönottajia, on meillä nyt vertailutietoa jo kolmelta vuodelta Finnan käytöstä. Tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut ovat ottaneet Finnan käyttöön kirjaston hakuliittymänä. Jatka lukemista ”Finna sai hyvät arvostelut asiakkailta: ”Kymppiä ei vaan ikinä voi antaa, sillä täydellisyys ei ole mahdollista.””
Mitä ne oikein tekevät siellä kirjastossa
Mitä siellä kirjastossa oikein tehdään? Istuuko kirjastohenkilöstö vain lainatiskillä odottamassa asiakkaita? Tulevatko kirjat ja e-aineistot itsestään asiakkaiden käyttöön? Jatka lukemista ”Mitä ne oikein tekevät siellä kirjastossa”
Tilastot kertovat kirjastosta totuuden??
Tilastoja voi tietenkin lukea monesta näkökulmasta ja valita omiin tarkoitusperiinsä sopivimpia. Kirjastojen osalta tilastotietojen kerääminen on kuitenkin pitkälti standardoitua ja mekin toimitamme pitkän listan tilastotietoja KITTiin eli Tieteellisten Kirjastojen Tilastotietokantaan. Kerätyt tiedot eivät kaikilta osin vastaa tarpeita, mutta onpa tuolla hyviäkin mittareita löydettävissä. Verkkopalvelujen (tai ylipäänsä sähköisten palvelujen) osalta KITT ei oikein istu nykyisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä puute tuli taas esiin, kun työstettiin ECIL-konferenssiin taustatiedoiksi INFOtelakan käyttötilastoja. Jatka lukemista ”Tilastot kertovat kirjastosta totuuden??”