Kategoria: Yleinen

  • Palvelumuotoilun kurssilla parannettiin kirjaston tilojen viihtyisyyttä

    Palvelumuotoilun kurssilla parannettiin kirjaston tilojen viihtyisyyttä

    Matkailuliiketoiminnan opiskelijoiden opintoihin kuuluu palvelumuotoilun opintojakso. Tämä on erinomainen tapa kirjastolle saada palautetta ja ideoita suoraan opiskelijoilta, kirjasto on siis ollut toimeksiantajana opintojaksolla lähes vuosittain. Vuosien varrella on tehty mitä erilaisempia suunnitelmia, mm. omatoimikirjasto Raumalle ja myöhemmin myös Poriin, ryhmätilojen viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen, INFOtelakka-palvelun tunnettuuden lisääminen sekä Opparitapahtuman järjestäminen. Toisinaan kirjastolla on ollut jo etukäteen ajatus, mutta joskus taas ajatus on lähtenyt suoraan opiskelijoiden itsensä tarpeista ja ideoista. Kuinka päin vaan, aina on päästy hyvään lopputulokseen ja opiskelijat yllättävät ideoillaan kirjastoväen vuosittain iloisesti. Useimmiten kyse on ollut tilojen kehittämisestä entistäkin paremmaksi oppimisympäristöksi ja tässä suhteessa opiskelijat pystyvät lähestymään muita opiskelijoita ihan eri tavalla kuin kirjastolaiset.

    Opintojakson toteuttaminen alkaa yleensä niin, että opiskelijat ja kirjasto käyvät alustavan keskustelun. Tämän jälkeen opiskelijat hyväksyttävät aiheen ja suunnitelman opettajalla. Ideointityöpajassa käydään seuraavaksi läpi ajatuksia ja näkökulmia sekä reunaehtoja hyvinkin vapaamuotoisesti. Opintojakson lopussa opiskelijat tuottavat raportin ja kirjasto pääsee joka vaiheessa kommentoimaan suuntaa. Toisinaan pystytään jopa toteuttamaan oikeasti saman tien, joskus taas ideat jäävät muhimaan ja odottamaan esimerkiksi rahoitusta.

    Syksyllä 2024 palvelumuotoilun aiheena oli kirjaston katutason opiskelutilojen muuttaminen toimivammiksi ja viihtyisämmiksi järjestämällä kalusteita uusille paikoille. Tällä aikataululla ei ollut mahdollisuutta hankkia uusia kalusteita, mutta ajatuksethan jäävät muhimaan ja kirjastokin sai taas uusia vinkkejä tarpeista jatkoa ajatellen, kummasti kahdeksan vuoden aikana tilojen käyttötarpeet ovatkin muuttuneet. Kirjaston näkökulmasta annoimme opiskelijoille hyvin vapaat kädet toteuttaa suunnitelmansa. Annetaan siis opiskelijoiden kertoa itse, miten he toteuttivat projektinsa.

    Tilat tehokäytössä, mutta parantamistakin on

    Päätimme valita palvelumuotoilu -opintojaksolla kehittämisen kohteeksi juuri SAMKin kirjaston, koska käytämme kirjastoa itse todella paljon ja se on muillakin opiskelijoilla kovassa käytössä. Huomasimme kirjastossa asioita, jotka tarvitsivat hieman lisää kehittämistä, joten halusimme ottaa koppia siitä. Keskityimme kuitenkin ainoastaan kirjaston ylätasanteeseen, koska alatasanne oli meidän ja henkilökunnan mielestä hyvä sellaisenaan. Suunnitelmanamme oli saada muutosta kirjaston ylätasanteen viihtyisyyteen, kaikumiseen, yksilöpaikkojen ja pistorasioiden määrään sekä valoisuuteen. Tarkoituksenamme oli hyödyntää kirjaston koko potentiaali ja saada siitä entistäkin parempi.

    Ideointi

    Lähdimme liikkeelle aiheen ideoinnista, jonka avulla päädyimme valitsemaan aiheeksemme SAMKin kirjaston. Tämän jälkeen pohdimme kaikkia mahdollisia kehitysehdotuksia ja muita asioita, joita meille tuli mieleen kirjastoon liittyen ja kirjasimme niitä ylös. Kaikkien ideoiden ja ajatusten jälkeen pidimme palaverin kirjaston kanssa, jossa aihe rajautui ja saimme enemmän selvyyttä siihen, millaisia asioita pystymme oikeasti toteuttamaan.

    Veimme kirjaston pöydille QR-koodeja, joista pääsi täyttämään kyselyn liittyen kirjaston kehittämiseen. Kirjastoa käyttävät asiakkaat saivat siis kertoa omia mietteitään kirjastosta ja antaa omia kehitysideoitaan. Jaoimme kyselyä myös omille luokkalaisillemme WhatsAppissa, jotta saisimme mahdollisimman paljon mielipiteitä ja kehitysideoita. Kyselyn vastauksista nousi esiin selvästi samat asiat, jotka meilläkin oli mielessä.

    Testaus

    Seuraavaksi loimme järjestämämme kyselyn pohjalta erilaisia käyttäjäpersoonia sekä palvelupolun, joiden avulla ongelmakohdat ja kehitysideat tarkentuivat entisestään. Kaikkien näiden vaiheiden jälkeen toteutimme prototyypin, eli vaihdoimme kirjaston kalusteiden paikkoja ja kokeilimme, miten uusi järjestys toimii. Kalusteiden siirtäminen oli vaikeampaa kuin aluksi kuvittelimme, mutta selvisimme siitä vaikeuksista huolimatta. Keräsimme kalusteiden siirtämisen jälkeen vielä palautetta niin kirjastolta kuin myös käyttäjiltä työpajan avulla. Kirjaston kehittämisen haasteena oli, että meidän piti saada muutoksia aikaan jo olemassa olevilla kalusteilla emmekä pystyneet aivan kaikkeen vaikuttamaan näin pienellä ajalla. Emme esimerkiksi pistorasioita pystyneet tähän hätään hankkimaan, mutta niitä on toivon mukaan tulossa myöhemmin lisää. Mielestämme suoriuduimme tästä silti hyvin ja kirjaston ylätasanne on melko eri näköinen kuin se aiemmin oli.

    Palaute

    Saimme paljon positiivista palautetta, mutta myös kehittävää palautetta sekä lisää ideoita siitä, miten kirjastosta saisi entistä viihtyisämmän ja mukavamman opiskelijoille ja muille kirjaston käyttäjille.

    Lopputulemana siis kirjaston kehittäminen onnistui hyvin ja saimme positiivista palautetta sekä kirjaston asiakkailta että henkilökunnalta. Kirjaston henkilökunnalta saimme suullista ja kirjallista palautetta ja esimerkiksi tämän jo olemassa olevan palvelun kehittämisen kautta kirjaston henkilökunta innostui kirjaston sisustamisesta enemmän. Kirjaston kehittäminen oli meille muutenkin mieluista puuhaa ja nautimme siitä todella paljon.

    Kirjoittajat: opiskelijat Iida Häyhä, Suvi Palomäki, Aino Savolainen ja Eveliina Vuorenoja sekä kirjastosta Jussi Kärki

    Kuvat: Aino Savolainen

  • APC-maksut – maksammekin julkaisemisesta tilausmaksujen sijaan

    APC-maksut – maksammekin julkaisemisesta tilausmaksujen sijaan

    Tieteellisten lehtien kustantaminen on viimeisten vuosien aikana muuttunut tilausmaksuihin perustuvasta kohti avoimia lehtiä ja maksuja kerätäänkin lisääntyvässä määrin kirjoittajamaksuina. Tutkimuksen rahoittajat myös edellyttävät nykyisin hyvinkin usein hankkeessa tuotettujen julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa julkaisemista. Avoin julkaiseminen onkin noussut yhdeksi tärkeäksi tekijäksi puhuttaessa avoimesta tieteestä. SAMKin avoin tiede ja opetus –sivulla on enemmän asiasta. SAMKin sisäisiä toimintaohjeita on myös Into-intranetissä kohdassa Palvelut → Julkaisutoiminta.

    Tieteellinen lehti voi olla kokonaan avoin tai osittain avoin, jolloin artikkelin kirjoittaja maksaa julkaisunsa avoimeksi ja täyttää näin hankkeen rahoittajan avoimuuskriteerin. Nämä APC-maksut kirjoittajamaksua (Article Processing Charge) voivat olla muutamia tuhansia euroja eli ihan pikkurahoista ei ole kyse. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on siis hyvä varautua näihin maksuihin. Avoimia julkaisuja voi etsiä vaikkapa Journal Checker Toolin avulla, sillä selviää täyttääkö ajateltu lehti esimerkiksi cOAlitionS:n ja Suomen Akatemian rahoitusehdot.

    FinELibin tiedelehtisopimukset, esimerkkinä Elsevier ScienceDirect

    Otetaan esimerkiksi Elsevierin ScienceDirect, jonka SAMK sai jälleen tänä vuonna käyttöönsä muutaman vuoden tauon jälkeen. ScienceDirect on erinomainen esimerkki uudenlaisesta tiedelehtisopimuksesta, sillä se on ns. transformatiivinen sopimus, jollaisia FinELib on viime vuosina onnistunut neuvottelemaan useiden kansainvälisten kustantajien kanssa. Näistä voi katsoa tarkemmin FinELibin OA-etujen sivulta.

    Elsevierin kanssa tehdyssä sopimuksessa on määritelty alennukset avoimeksi ostettaville artikkeleille. Kun vastaava kirjoittaja tarjoaa artikkelia kustantajalle vertaisarviointiprosessiin ja se tulee hyväksytyksi sekä täyttää sopimuksessa mainitut kriteerit, tulee hänelle tieto alennuksista Rights and Access -lomakkeen täyttämisvaiheessa. Kustantajalta tulee sen jälkeen artikkelista ja kirjoittajista tieto kirjastoon, jossa tarkistetaan kirjoittajan affiliaatio ja lehdestä riippuen tulee alennus tai toisinaan avoin julkaiseminen onnistuu jopa ilman APC-maksua.

    Muita kustantajia

    Muitakin vastaavia tiedelehtisopimuksia on FinELibin kautta solmittu ja SAMKin henkilökunnalla on muutamia muitakin hyödynnettävissä. Kaikissa tapauksissa sopimus on hieman erilainen, joten kannattaa olla yhteydessä vaikka kirjastoon tai katsoa em. Avoin tiede ja opetus -sivulta linkkejä.

    Emerald Premier -lehdissä artikkelit julkaistaan avoimesti ilman kirjoittajamaksua Open Access -vouchereilla, jonka saa käyttäessään käsikirjoitusvaiheessa organisaatiokohtaista sähköpostiosoitetta.

    SAGEn lehdissä saa sopimuksen mukaan avoimen julkaisemisen hybridilehdissä maksutta tai 20 %:n alennuksella Gold OA -lehdissä. Edut saa käyttöön valitsemalla käsikirjoituksen lähetysvaiheessa listasta oman organisaation ja käyttämällä sen sähköpostiosoitetta.

    Creative Commons eli CC-lisenssit

    Kirjoittajien on syytä huomioida, että kaikkiin avoimen julkaisemisen sopimuksiin – kuten avoimeen julkaisemiseen ylipäätään – liittyvät CC-lisenssit. Eri palveluissa on omat suositellut lisenssinsä, esimerkiksi Emerald edellyttää CC BY -lisenssiä. CC-lisensseistä ja SAMKin suosituksista voi katsoa vaikka Avoin tiede ja opetus -sivulta tai creativecommons.fi -sivulta.

    Kotimaiset lehdet ja avoin julkaiseminen

    Kotimaisissa lehdissä ei juuri peritä kirjoittajamaksuja. Suomalaiset tiedelehdet ovat pääsääntöisesti tieteellisten seurojen julkaisemia ja iso osa niistä on avoimina julkaisuina Journal.fi-palvelussa, jonne pääsee vaikkapa tästä Finna-linkistä. Journal.fi-palvelua ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV, tällä hetkellä siellä on n. 140 lehteä. Lehtien rahoitusmallista on keskusteltu pitkään kirjastojen/korkeakoulujen/kustantajien välillä, mutta edelleenkin se on avoinna. Tiedelehtien lisäksi myös ammatillisissa lehdissä voi julkaista avoimesti ja näistäkin löytyy apuja FinELibin sivuilta.

    Julkaisujen määrä on ollut jo pitkään osa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia. Tulevassa rahoitusmallissa isoimmat muutokset entiseen verrattuna tulevat eri julkaisutyyppien kertoimina. Avoimilla julkaisuilla on kuitenkin jatkossakin kerroin 1,2 eli avoimuudesta palkitaan sitä kautta. Julkaisujen avoimuutta seurataan myös AVOTT-seurannassa, jossa sille on omat indikaattorinsa. Vuositasolla OKM:n julkaisutiedonkeruussa tilastoimista SAMKin julkaisuista avointen julkaisujen osuus on ollut jo vuosia yli 80 %.

  • From search words to search questions?

    From search words to search questions?

    Are you good at asking questions but not a fan of ANDs and ORs and brackets? Then you might like what is happening with the search engines.

    Information retrieval instructions traditionally start by finding out the keywords of your topic and combining them into a search query. Then, synonyms and other related terms are considered and added to the search query using Boolean operators (AND, OR). This is still the most effective method, for example, when conducting information retrieval through SAMK-Finna. Finna doesn’t yet try to think on behalf of the searcher. Not yet.

    Google, on the other hand, has been trying to think on behalf of the searcher for a long time – often successfully. The same goes for its scholarly version, Google Scholar. Up until now, I have believed that it’s worth starting searches there with simple keyword combinations and then progressing to more advanced search queries. However, now it might be time to approach information retrieval also a bit differently.

    Let’s do a little test with the topic of ”treating knee arthritis without surgery”. It’s a good topic to test a search engine’s natural language understanding because it includes the concept of ”without surgery”. If the search engine understands natural language, it should be able to retrieve studies on treatment methods other than surgery. If it doesn’t understand natural language, it may miss the meaning of the word ”without” and search only for the term ”surgery”, providing especially surgical treatment-related studies.

    If you search directly with the phrase treating knee arthritis without surgery, you’ll find results related to treatment without surgery, but also results related to surgery. Pretty good, but it could be better.

    Let’s change the search query to the form of a question: How can knee arthritis be treated without surgery? The question doesn’t use the most scientifically precise vocabulary, but still, all the articles at the top of the result list deal with treatment without surgery. They use terms like ”non-surgical”, ”nonoperatively”, ”non-arthroplasty” etc. instead of ”without surgery.” Even a simple question posed in natural language helped Google Scholar figure the type of information we were looking for. The search results can be refined by refining the questions: What are the best evidence-based non-surgical treatment methods for knee osteoarthritis? This is absolutely worth experimenting more.

    Google Scholar is, in that sense, a traditional search engine in that it provides a list of sources as a result (at least for now). In addition, there are now search engines available that also respond to questions based on research. In our example case, they would tell you about treatment options and what studies say about them. For instance, Consensus is one free option (requires logging in). As paid options, you can get better ones like ChatGPT Plus extensions.

    In the future, will it be more important to know how to ask the right questions from a search engine than to rely on keywords and their combinations? The question doesn’t have to be spot on immediately — getting started with something sufficiently good is enough. Perhaps in the future, we will begin our searches with well-formed questions and then continue with traditional search techniques if needed. However, the fundamental principle remains that you must be able to express your information needs clearly and concisely — one way or another.

    P.S. If you haven’t linked Google Scholar results to SAMK Library yet, please do so. You’ll get access to a lot more full texts from your search results. This video explains how to do it.


    Text: Teppo Hjelt, Information Specialist at SAMK Library, who works on guidance related to information retrieval
    Image: Teppo Hjelt, created with DALL-E 3 AI

  • Hakusanoista hakukysymyksiin?

    Hakusanoista hakukysymyksiin?

    Oletko hyvä kyselemään, mutta et sulkeiden, ANDien ja ORien suurin fani? Saatat ehkä pitää siitä, mitä hakukonemaailmassa on meneillään.

    Tiedonhakuohjeistukset ovat perinteisesti lähteneet liikkeelle siitä, että ensin mietitään oman aiheen avainsanat ja yhdistetään ne hakulausekkeeksi. Sen jälkeen mietitään sanoille synonyymejä ja muita rinnakkaisia termejä ja lisätään nämä sopivasti Boolen operaattoreilla (AND, OR) hakulausekkeeseen. Tämä on yhä toimivin tapa, kun tiedonhakua tehdään esimerkiksi SAMK-Finnasta. Finna ei vielä yritä ajatella tiedonhakijan puolesta. Ei vielä.

    Googlen haku sen sijaan on yrittänyt ajatella hakijan puolesta jo pitkään – usein onnistuneestikin. Samoin sen tieteellinen versio Google Scholar. Tähän asti olen jaksanut uskoa, että sielläkin kannattaa haut aina aloittaa yksinkertaisilla sanahauilla ja edetä sitten vähän kehittyneempiin hakulausekkeisiin. Nyt taitaa kuitenkin olla aika lähestyä tiedonhakua myös toisin.

    Tehdään pieni testi. Otetaan aiheeksi ”polven nivelrikon hoitaminen ilman leikkausta”. Se on hyvä aihe testata hakukoneen luonnollisen kielen ymmärtämistä, koska mukana on käsite ”ilman leikkausta”. Jos hakukone ymmärtää luonnollista kieltä, se tosiaan osaa hakea tutkimuksia muista hoitokeinoista kuin leikkaus. Jos se ei ymmärrä luonnollista kieltä, se kadottaa sanan ”ilman” merkityksen ja hakee sanalla ”leikkaus” ja antaa nimenomaan leikkaushoitoon liittyviä tutkimuksia.

    Aloitetaan suomeksi. Jos hakulausekkeena on polven nivelrikon hoitaminen ilman leikkausta, tuloslistan kärjessä on tuloksia liittyen leikkaushoitoon. Tätä ei haluttu.

    Muutetaan seuraavaksi hakulauseke kysymyksen muotoon: Miten polven nivelrikkoa voidaan hoitaa ilman leikkausta? Tulokset liittyvät yhä leikkaushoitoon. Suomeksi tämä ei Google Scholarilta oikein vielä onnistu.

    Jos vaihdetaan englantiin ja haetaan lausekkeella treating knee arthritis without surgery, tuloslistan kärjestä alkaa löytyä tuloksia, joissa aiheena on hoito ilman leikkausta, mutta myös tuloksia liittyen leikkaukseen. Vähän parempi siis, mutta ontuu yhä.

    Lopuksi muutetaan tämäkin hakulauseke kysymyksen muotoon: How can knee arthritis be treated without surgery? Kysymys ei käytä mitenkään tarkkaan harkittua tieteellistä sanastoa, mutta silti tuloslistan kärjessä kaikki artikkelit käsittelevät hoitoa ilman leikkausta. Niissä ei käytetä termiä ”without surgery” vaan non-surgical, nonoperatively, non-arthroplasty jne. Jo yksinkertainen luonnollisella kielellä esitetty kysymys sai Google Scholarin hahmottamaan, millaista tietoa oltiin hakemassa. Hakutulosta voidaan tarpeen mukaan tarkentaa kysymystä parantamalla: What are the best evidence-based non-surgical treatment methods for knee osteoarthritis? Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla lisää. Ja jos tämä nyt toimii näin hyvin englanniksi, eiköhän se joskus ala toimia suomeksikin.

    Google Scholar on siinä mielessä perinteinen hakukone, että se antaa tulokseksi listan lähteitä (ainakin toistaiseksi). Sen lisäksi alkaa olla tarjolla hakukoneita, jotka myös vastaavat kysymyksiin tutkimukseen perustuen. Esimerkkitapauksessamme ne siis kertovat, mitä hoitomuotoja on ja mitä tutkimukset kertovat niistä. Esimerkiksi Consensus on yksi ilmainen tällainen (vaatii kirjautumisen). Maksullisina saa parempia vaikkapa ChatGPT Plussan lisäosina.

    Onko tulevaisuudessa hakusanoja ja niiden yhdistelemistä tärkeämpää osata kysyä hakukoneelta oikeat kysymykset? Eikä kysymyksen tarvitse olla heti kohdillaan – riittävän hyvällä pääsee alkuun. Ehkä jatkossa aloitamme haut hyvin muodostetuilla kysymyksillä ja jatkamme sitten tarvittaessa perinteisin hakutekniikoin. Se perusasia ei kuitenkaan muutu, että oma tiedontarve pitää pystyä ilmaisemaan selkeästi ja ytimekkäästi – tavalla tai toisella.

    P.S. Jos et ole linkittänyt Google Scholarin tuloksia SAMKin kirjastoon, tee se. Saat hakutuloksista paljon enemmän kokotekstejä auki. Tämä video kertoo, miten se tehdään.


    Teksti: Teppo Hjelt, SAMKin kirjaston tietoasiantuntija, joka työskentelee tiedonhaun opastukseen liittyvien asioiden parissa

    Kuva: Teppo Hjelt, luotu DALL-E 3 -tekoälyllä

  • Skannaaminen kannattaa aina

    Skannaaminen kannattaa aina

    Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat julkisuuslain perusteella julkisia.  Julkisuuden lisäksi ne ovat myös pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja (30.9.1994 asti Valtionarkisto, 1.10.1994–31.12.2016 Arkistolaitos), joten niitä säädellään arkistolaissa. Nämä reunaehdot ohjaavat opinnäytetöiden tallentamista, säilyttämistä, arkistointia ja käyttöön saattamista. SAMKissa opinnäytetöiden tallennus ja arkistointi on kirjaston vastuulla.

    (lisää…)
  • Tilastot – mikä ihana intohimon kohde

    Tilastot – mikä ihana intohimon kohde

    eli mitä kirjastopäällikkö ajattelee tilastoista ja mittareista.

    (lisää…)
  • Theseus.fi muuttui – miten kävi opinnäytetöiden avoimuuden?

    Theseus.fi muuttui – miten kävi opinnäytetöiden avoimuuden?

    Syksyllä 2021 SAMKin opiskelijalle tehtiin mahdolliseksi opinnäytetyön julkaiseminen Theseus.fi-palvelun ns. käyttörajatussa kokoelmassa siten, että opinnäytetyö on luettavissa vain ammattikorkeakoulun verkossa, ei vapaasti netissä. Aavistelimme, että opinnäytetöiden helppo rajattu julkaiseminen saattaa hyvinkin räjähtää kasvuun.

    (lisää…)
  • Theseus, oh Theseus

    Theseus, oh Theseus

    Theseus, oh Theseus,
    tiedon ja tieteen kultainen arkisto.
    Sinussa on varastoituna suuri määrä tietoa ja taitoa.

    (lisää…)
  • Osaisin kyllä hakea lähteitä, mutta…

    Osaisin kyllä hakea lähteitä, mutta…

    Tympäiseekö hakeminen? Jatkokertomuksemme ensimmäisessä osassa keskityttiin hakujen tekemiseen liittyviin kompastuskiviin. Tässä osassa käsittelemme tilanteita, joissa ajatus menee joko niin, että tiedonhakuja ei tehdä (miksi hakea, kun se on ihan turhaa) tai haku tyssää alkumetreillä (tämä on tosi vaikeaa, kun aiheesta ei ole kirjoitettu mitään).

    (lisää…)
  • Voi kuule – ei noin, vaan näin! Oletko sinäkin mennyt tekemään nämä perusvirheet hakiessasi tietoa?

    Voi kuule – ei noin, vaan näin! Oletko sinäkin mennyt tekemään nämä perusvirheet hakiessasi tietoa?

    Eivät tässä artikkelissa listatut asiat oikeasti virheitä ole. Ne ovat kuitenkin tehokasta tiedonhakua hankaloittavia kompastuskiviä, jotka kannattaa tiedostaa. Kun ne tiedostaa, hakujaan voi seuraavalla kerralla ajatella vähän laajemmin, ja ehkä löytää enemmän ja parempia lähteitä.

    (lisää…)
  • SAMK:in kirjasto kasiluokkalaisen näkökulmasta

    SAMK:in kirjasto kasiluokkalaisen näkökulmasta

    Tässä tekstissä kerron kokemuksestani tetissä olemisesta SAMK:in kirjastossa viiden päivän aikana.

    (lisää…)
  • ”Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin

    ”Koskaan ei pidä sortua kurssikirjojen lainaamiseen” – SAMKin kirjaston 30 ensimmäistä vuotta kirjastobossin silmin

    Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston historia ulottuu oikeastaan pitkälle oppilaitosten historiaan aina 1800-luvun puolivälin tienoille, mutta varsinaisesti ammattikorkeakoulukirjaston toiminnan voi katsoa alkaneen 30.8.1991 pidetystä Satakunnan va. ammattikorkeakoulun (SVAMKK) kirjastotyöryhmän ensimmäistä kokouksesta. Tuossa kokouksessa oli edustettuina silloiset seitsemän oppilaitosta.

    (lisää…)
  • Kunpa tietäis

    Kunpa tietäis

    Päätimme parin kirjastotyöntekijän kesken eli Hjeltin Teppo ja minä harrastaa Spotify-soittolistan kokoamista kirjaston käyttöön, koska miksipä ei. Omassa päässäni idea kehkeytyi New Yorkin kirjaston taannoisesta Goodbye fines -listasta.

    (lisää…)
  • Ensimmäiset kolme kuukautta käyttörajattuja opinnäytetöitä – miten sujui kirjastotyöntekijän mielestä?

    Ensimmäiset kolme kuukautta käyttörajattuja opinnäytetöitä – miten sujui kirjastotyöntekijän mielestä?

    Satakunnan ammattikorkeakoulu siirtyi syyskuun 2021 alussa paperittomaan aikaan opinnäytetöiden julkaisemisessa seitsemän muun ammattikorkeakoulun tavoin.

    Opinnäytetöitä on päälle vuosikymmenen ajan julkaistu Theseus.fi-julkaisuarkistossa avoimesti luettavina. Verkossa julkaisemisen sijasta opiskelijat ovat voineet toimittaa SAMKin kirjastoon paperille tulostetun, kansitetun opinnäytetyön. Ne on sijoitettu lainattaviksi.

    Tänä syksynä kaikki muuttui.

    (lisää…)
  • Suorat vai kaarevat hipsut – tästä syystä sillä on väliä tiedonhakijalle

    Suorat vai kaarevat hipsut – tästä syystä sillä on väliä tiedonhakijalle

    Tietokannassa tehty fraasihaku, siis sellainen lainausmerkkien sisään kirjoitettu, voi antaa oudolta vaikuttavia ja isoja tuloksia, vaikka kaikki näyttäisi olevan ihan oikein tiedonhaussa. Tilanteen korjaamista helpottaa, kun huomaa mistä kiikastaa. Koetan antaa muutaman vinkin.

    (lisää…)
  • Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi

    Life on the dark side eli Theseuksen pimeän arkiston pitkä marssi

    Totuudessa pysymiseksi korjataan heti otsikossa olevat virheet:. Ensinnäkään Theseus ei ole oikeasti julkaisuarkisto, ainakaan tällä hetkellä, sillä pitkäaikaissäilytysratkaisu (PAS) on tavoitteista ja toiveista huolimatta vielä toteuttamatta. Theseus on Arenen palvelu, johon tallennetaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. Kansallisarkisto on kyllä linjannut, että Theseus on opinnäytetöiden välivarastoksi sopiva PAS-ratkaisua odotellessa. Pimeä Theseus on puolestaan käyttörajattu kokoelma, jossa osa opinnäytetöistä piilotetaan avoimesta verkosta rajatumpaan käyttöön. Pimeä Theseus tarkoittaa käytännössä IP-rajauksella toteutettua kokoelmaa.

    (lisää…)
  • Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö

    Outo vuosi 2020 – miltä näyttää kirjastotilojen käyttö

    Poikkeusvuosi

    Onpa erikoinen tämä menossa oleva vuosi 2020. Keväällä myös SAMK siirtyi nopealla aikataululla etäopetukseen ja sen myötä myös kampuskirjastot laitettiin muutamaksi kuukaudeksi kiinni, palvelut siirrettiin täysin verkkoon. Kesän lähestyessä avasimme fyysiset kokoelmat ja tilat osittain käyttöön ja siirryimme kohti normaalia. Tai mikä se normaali nyt sitten jatkossa onkaan, se jää nähtäväksi.

    (lisää…)
  • Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

    Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

    Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

    (lisää…)
  • Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa

    Kirjaston taustajärjestelmä vaihtuu joulukuussa

    SAMKin kirjasto ottaa joulukuussa käyttöön uudenaikaisen palvelualustan (Library Services Platform), Ex Libris -yhtiön Alman.

    SAMKin kirjasto otti nykyisen Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöön vuonna 2002. Voyager on kehitetty painetun aineiston hallintaan, niinpä sen seuraajaa alettiin etsiä jo useita vuosia sitten erilaisten hankkeiden kautta. Asiakasliittymänä on ollut v. 2014 lähtien Finna. Tavoitteena on käyttää Finnaa myös Alman kanssa, mutta testaamme samanaikaisesti myös toista asiakasliittymää.  (lisää…)