Tieteellisten lehtien kustantaminen on viimeisten vuosien aikana muuttunut tilausmaksuihin perustuvasta kohti avoimia lehtiä ja maksuja kerätäänkin lisääntyvässä määrin kirjoittajamaksuina. Tutkimuksen rahoittajat myös edellyttävät nykyisin hyvinkin usein hankkeessa tuotettujen julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa julkaisemista. Avoin julkaiseminen onkin noussut yhdeksi tärkeäksi tekijäksi puhuttaessa avoimesta tieteestä. SAMKin avoin tiede ja opetus –sivulla on enemmän asiasta. SAMKin sisäisiä toimintaohjeita on myös Into-intranetissä kohdassa Palvelut → Julkaisutoiminta.
Tieteellinen lehti voi olla kokonaan avoin tai osittain avoin, jolloin artikkelin kirjoittaja maksaa julkaisunsa avoimeksi ja täyttää näin hankkeen rahoittajan avoimuuskriteerin. Nämä APC-maksut kirjoittajamaksua (Article Processing Charge) voivat olla muutamia tuhansia euroja eli ihan pikkurahoista ei ole kyse. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on siis hyvä varautua näihin maksuihin. Avoimia julkaisuja voi etsiä vaikkapa Journal Checker Toolin avulla, sillä selviää täyttääkö ajateltu lehti esimerkiksi cOAlitionS:n ja Suomen Akatemian rahoitusehdot.
FinELibin tiedelehtisopimukset, esimerkkinä Elsevier ScienceDirect
Otetaan esimerkiksi Elsevierin ScienceDirect, jonka SAMK sai jälleen tänä vuonna käyttöönsä muutaman vuoden tauon jälkeen. ScienceDirect on erinomainen esimerkki uudenlaisesta tiedelehtisopimuksesta, sillä se on ns. transformatiivinen sopimus, jollaisia FinELib on viime vuosina onnistunut neuvottelemaan useiden kansainvälisten kustantajien kanssa. Näistä voi katsoa tarkemmin FinELibin OA-etujen sivulta.
Elsevierin kanssa tehdyssä sopimuksessa on määritelty alennukset avoimeksi ostettaville artikkeleille. Kun vastaava kirjoittaja tarjoaa artikkelia kustantajalle vertaisarviointiprosessiin ja se tulee hyväksytyksi sekä täyttää sopimuksessa mainitut kriteerit, tulee hänelle tieto alennuksista Rights and Access -lomakkeen täyttämisvaiheessa. Kustantajalta tulee sen jälkeen artikkelista ja kirjoittajista tieto kirjastoon, jossa tarkistetaan kirjoittajan affiliaatio ja lehdestä riippuen tulee alennus tai toisinaan avoin julkaiseminen onnistuu jopa ilman APC-maksua.
Muita kustantajia
Muitakin vastaavia tiedelehtisopimuksia on FinELibin kautta solmittu ja SAMKin henkilökunnalla on muutamia muitakin hyödynnettävissä. Kaikissa tapauksissa sopimus on hieman erilainen, joten kannattaa olla yhteydessä vaikka kirjastoon tai katsoa em. Avoin tiede ja opetus -sivulta linkkejä.
Emerald Premier -lehdissä artikkelit julkaistaan avoimesti ilman kirjoittajamaksua Open Access -vouchereilla, jonka saa käyttäessään käsikirjoitusvaiheessa organisaatiokohtaista sähköpostiosoitetta.
SAGEn lehdissä saa sopimuksen mukaan avoimen julkaisemisen hybridilehdissä maksutta tai 20 %:n alennuksella Gold OA -lehdissä. Edut saa käyttöön valitsemalla käsikirjoituksen lähetysvaiheessa listasta oman organisaation ja käyttämällä sen sähköpostiosoitetta.
Creative Commons eli CC-lisenssit
Kirjoittajien on syytä huomioida, että kaikkiin avoimen julkaisemisen sopimuksiin – kuten avoimeen julkaisemiseen ylipäätään – liittyvät CC-lisenssit. Eri palveluissa on omat suositellut lisenssinsä, esimerkiksi Emerald edellyttää CC BY -lisenssiä. CC-lisensseistä ja SAMKin suosituksista voi katsoa vaikka Avoin tiede ja opetus -sivulta tai creativecommons.fi -sivulta.
Kotimaiset lehdet ja avoin julkaiseminen
Kotimaisissa lehdissä ei juuri peritä kirjoittajamaksuja. Suomalaiset tiedelehdet ovat pääsääntöisesti tieteellisten seurojen julkaisemia ja iso osa niistä on avoimina julkaisuina Journal.fi-palvelussa, jonne pääsee vaikkapa tästä Finna-linkistä. Journal.fi-palvelua ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV, tällä hetkellä siellä on n. 140 lehteä. Lehtien rahoitusmallista on keskusteltu pitkään kirjastojen/korkeakoulujen/kustantajien välillä, mutta edelleenkin se on avoinna. Tiedelehtien lisäksi myös ammatillisissa lehdissä voi julkaista avoimesti ja näistäkin löytyy apuja FinELibin sivuilta.
Julkaisujen määrä on ollut jo pitkään osa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia. Tulevassa rahoitusmallissa isoimmat muutokset entiseen verrattuna tulevat eri julkaisutyyppien kertoimina. Avoimilla julkaisuilla on kuitenkin jatkossakin kerroin 1,2 eli avoimuudesta palkitaan sitä kautta. Julkaisujen avoimuutta seurataan myös AVOTT-seurannassa, jossa sille on omat indikaattorinsa. Vuositasolla OKM:n julkaisutiedonkeruussa tilastoimista SAMKin julkaisuista avointen julkaisujen osuus on ollut jo vuosia yli 80 %.
