Jo kuudetta kertaa informaatiolukutaidon (IL) tutkijat, asiantuntijat ja kirjastoalan ammattilaiset eri maista kokoontuivat yhdessä pohtimaan informaatiolukutaitoa. Kansainvälisen konferenssin tämän vuoden pääteemana oli arkielämän informaatiolukutaito. European Conference on Information Literacy (ECIL) järjestettiin tällä kertaa Oulussa, tästä johtuen konferenssissa oli iso edustus Suomen amk- ja yliopistokentän toimijoita. Kaikkiaan osallistujia tänä vuonna oli 44:stä eri maasta ympäri maapallon. Hupisaarten kaupunginpuistossa Lasaretinsaari ja syksyn ruska-aika tarjosivat konferenssivieraille ainutlaatuisen ja ikimuistoisen kokemuksen.
Neljään pitkään konferenssipäivään ja viiteen rinnakkaisohjelmaan mahtui innostavia esityksiä, postereita, workshoppeja, PechaKucha- ja Best Practice -esityksiä. Välillä oma arkielämän informaatiolukutaito oli koetuksella valintoja tehdessä; mihin kaikkeen sitä ehtisi osallistua, mitä kaikkea kuulla ja nähdä kun haluaisi osallistua niin moneen! Onneksi konferenssin abstraktiin ja sen antiin voi palata myöhemminkin.
Posteria esittelemässä
Elina Laineenoja SAMKin kirjastosta oli mukana AMKIT-konsortion pedagogiikkaryhmän yhteisellä Let Them Bloom! The Library Cultivating New Ground for Learning in Third Space -posterilla.
Posterin sanomana oli tuoda erityisesti esille esimerkkejä siitä, miten kirjastojen aineistojen ja palvelujen digitalisoituminen näkyy niin kirjaston työssä kuin asiakkaidemme arjessa. Oppimiselle välttämätöntä on saada tarvittava tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa juuri silloin kun opiskelija sitä kaipaa. Kirjaston tietoasiantuntija toimii sekä oppijan että opettajan tukena niin kirjastotilassa kuin yhä enemmän verkossa, erilaisin digitaalisin palveluin. Kirjasto toimii niin tiedon kuratoinnissa kuin oppimista tukevien, joustavien palveluiden tuottajana. Digitalisaation myötä tarve korostuu entisestään sekä sähköisten aineistojen käytön että verkko-ohjauksen kautta.
Posterilla jaossa ollut oheismateriaali (handout) QR-koodeineen sisälsi käytännön vinkkejä muutamasta ammattikorkeakoulusta. Pedagogiikkaryhmän tavoitteena on kerätä lisää arjen kokemuksia ja käytännön toteutuksia eri amkeista, jatkossa voimme kaikki jakaa hyviä käytänteitämme eteenpäin! Niin posteri kuin myös handout sai kiitosta visuaalisesta ilmeestä; pirteäksi, inspiroivaksi kehuttiin posteria ja handoutin ideaa sekä ilmettä pidettiin raikkaana ja uudenlaisenakin tapana tiedottaa palveluista. Samaa mieltä olimme toki itsekin. Posterin sekä handoutin visuaalisen ilmeen toteutti SAMKin viestintäsuunnittelija Jatta Lehtonen, luottosuunnittelijamme jo monessa konferenssissa, suuret kiitokset hänelle! Sekä posteri että handout tulevat myöhemmin syksyllä AMKIT-konsortion sivuille kaikkien käytettäväksi.
Sirje Virkuksen kiinnostava esitys Using Open Badges to Foster Information Literacy: An Action Research Approach herätti miettimään digitaalisten osaamismerkkien tarjoamaa hyötyä oppijalle. Millä muulla tavalla oppija voisi osoittaa kertyneen (IL) osaamisen paremmin? Digitaalisilla, kansainvälisesti tunnistettavilla osaamismerkeillä voi kertoa hankitusta eri osa-alueiden osaamisesta niin työhakemuksessa kuin vaikkapa somejulkaisuissa.
Somepaasto?!
ECIL-konferenssin anti oli monitasoista: pääsimme muun muassa kurkistamaan informaatiolukutaidon kysymyksiin pakolaisleirillä ja kuulemaan pelimaailman merkityksestä, mahdollisuuksista ja peliyhteiskunnasta (Ludic Society) sekä kuinka opiskelijat selviävät useamman päivän somepaastosta ja miten se muuttaa arkielämän informaatiokäyttäytymistä.
Maria Murumaa-Mengel Tarton Yliopistosta kertoi mielenkiintoisesta tutkimusprojektista Students on a Social Media ’Detox’ : Disrupting the Everyday Practices of Social Media Use. Tutkimukseen osallistuneet maisteritason opiskelijat poistuivat sosiaalisesta mediasta viideksi vuorokaudeksi etukäteen sovittuna ja tarkkaan suunniteltuna ajankohtana. Osallistujat tekivät merkittäviä etukäteisvalmisteluja, kertomalla ylpeinä omissa sosiaalisissa verkostoissa miksi ja mitä ovat tekemässä. Kaikki pitivät päiväkirjaa kokemuksistaan, sensuroimaton tutkimusaineisto analysoitiin.
Osa osallistujista koki saaneensa lisää aikaa, kun taas toisten mielestä aika meni vaan hukkaan ja elämä oli hidas, tarkoitukseton ja päämäärätön ilman sosiaalista mediaa. Kokemus somepaastosta sai aikaan sosiaalisen median käytön yksinkertaistamisen ja inventaarion omissa verkostoissa, tutkimuksen aikana koettiin enemmän kasvotusten tapaamisia ja puhelinkeskusteluja ystävien kanssa, samalla muuttuivat myös ystävien viestintäkäytännöt. Jotkut jopa juhlivat näyttävästi somepaaston loppumista. Tämä paasto olisi varmasti myös itselle jossain vaiheessa tervetullut ja vähentäisi infoähkyä omassa arkielämässä.
Ideoita keräämässä
Suoraan omaan tiedonhankinnan ohjaukseen sovellettavia ideoita tuli esimerkiksi e-kirjojen käyttöön liittyen. Teresa MacGregor ja A.M. Salaz Carnegie Mellon yliopistosta Dohasta (USA) pitivät antoisan esityksen Maximizing the Learning Value of e-Textbooks: Practice Recommendations Based on a Quasi-Experiment.
He toivat esille, ja myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijat suosivat paperisia lähteitä ja myös oppimistulokset ovat vielä toistaiseksi olleet paremmat paperilähteitä käyttäneillä opiskelijoilla. Kuitenkin kirjoihin painettu tieto vanhenee ja kirjojen painaminen itsessään on epäekologista, joten yhä enemmän e-aineistoihin siirtyminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. MacGregor ja Salaz esittivät joitakin käyttämiään ja hyväksi havaittuja keinoja tutustuttaa opiskelijat e-kirjojen käyttöön.
Tehokkaimpia keinoja tutustuttaa opiskelijat e-kirjojen saloihin olivat esimerkiksi lyhyet perehdytykset tai sähköpostitse lähetetyt info-viestit liittyen e-kirjojen erilaisiin toimintoihin alleviivauksesta ja muistiinpanojen teosta fontin ja näytön säätömahdollisuuksiin sekä äänitoimintoihin. E-kirjoissa on nykyisin monenlaisia toimintoja, joista on iloa ja hyötyä niiden käyttäjille ja esimerkiksi juuri alleviivausmahdollisuus tuo e-kirjan käyttökokemuksen lähemmäs painettujen kirjojen käyttöä. Sähköisen aineiston hakumahdollisuudet, kirjanmerkkitoiminnot sekä muut tiedonhakijaa palvelevat toiminnot kannattaa hyödyntää myös, näin säästyy aikaa ja vaivaa.
Riitta Holopaisen innostavasta esityksestä Flipped Classroom Teaching Method in Information Skills Courses jäi muhimaan monta nerokasta ideaa, esimerkiksi palautteen- ja tehtävänanto videolla on kokeilemisen arvoinen myös omassa työssä.
Konferenssiohjelmaan kuului kollegojen tapaamisen ja verkostoitumisen lisäksi myös retki Napapiirille Joulupukin pajakylään. Joulupukilta saimme hyviä vinkkejä arkipäivän informaatiolukutaitoon ja hänen avustuksella löysimme parhaat osumat Lappi-matkailun informaatiotulvasta. Ja Pukkihan nämäkin asiat parhaiten tietää.
Konferenssin esitysten abstraktit voi lukea ECIL2018-julkaisusta.
Seuraava konferenssi järjestetään kahden vuoden kuluttua Saksassa, Bambergissa.
Kirjoittajat ja Oulussa kävijät:
Elina Laineenoja
Katariina Repokorpi
Katrin Kippasto
Kuvat:
Katrin Kippasto
Elina Laineenoja
Katariina Repokorpi
Paikallinen tonttu