Käyttäjäkyselyn ja tilastolukujen kertomaa – lukeminen kannattaa aina!

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä.

Porin kampuskirjasto

Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilasto vuodelta 2019 julkistettiin toukokuun alussa, hieman tuon jälkeen saatiin tulokset AMK-kirjastojen yhteisestä käyttäjäkyselystä. On siis hyvä tilaisuus katsoa tuoreeltaan tilastotietojen ja saamamme palautteen suhdetta, samalla voi myös miettiä kirjastopalvelujen kehittämistä. Tilastotietojen ja käyttäjäkyselyjen lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös esim. palvelumuotoilua ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

KITT-tilastoon on kerätty lukuja vuodesta 2002 lähtien, joten sitä kautta on vertailtavissa hyvin pitkiä aikasarjoja. Eri kirjastojen keskinäistä vertailtavuutta kuitenkin haittaa organisaatioiden ja kampuskirjastojen määrien muuttuminen vuosien varrella, siksi lukuihin on suhtauduttava tietyllä varauksellisuudella. Juuri parhaillaan selvitellään KITTin tulevaisuutta, ensi vuoden jälkeinen vertailtavuus on vielä hämärän peitossa. Toki on niin, että kaksikymmentä vuotta sitten kirjastomaailma oli hyvin erilainen ja tilastointiakin on syytä muuttaa nykyaikaisempaan suuntaan.

Käyttäjäkyselyyn saatiin SAMKin osalta 153 vastausta, määrä on hieman enemmän kuin edellisessä (2017) käyttäjäkyselyssä mutta kuitenkin kaukana takavuosien 500 vastauksesta. Käyttäjäkysely avattiin maaliskuun alussa ja se oli auki huhtikuun puoliväliin. Heti kyselyn avaamisen jälkeen suljimme kirjastot koronan takia, kyselyn mainostaminen jäi sen takia minimiin. Vastauksista iso osa tuli ensimmäisen viikon aikana, loppua kohden tahti hiipui ja tuntui itsestäkin turhalta kysellä asiakkailta mielipiteitä työskentelytiloista ja kokoelmista, kun kaikki fyysiset palvelut ja tilat oli suljettuina. Käyttäjäkyselyssä tärkeyttä ja onnistumista arvioitiin pääasiassa asteikolla 1-5 (1 heikoin, 5 paras), tässä keskitytään onnistumisten keskiarvoihin. Joissakin taulukoissa on myös verrattu SAMKin tuloksia AMK-kirjastojen keskimääräiseen tulokseen. Artikkelin väliotsikot ja kursivoidut kohdat ovat käyttäjäkyselyn avoimista palautteista poimittuja.

Kirjastossa työskentely motivoi

Asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan on kirjastoissa yleensäkin hyvällä tasolla, eikä SAMKin kirjasto tee tässä suhteessa poikkeusta. Käyttäjäkyselyn tulosten perusteella onnistuimme keskiarvolla 4,6 (AMK-kirjastot 4,5). Samansuuntaista palautetta tulee myös AVOP-kyselystä, jossa asteikolla 1-6 saimme 2019 keskiarvoksi 5,9 (AMK-kirjastot 5,7). AVOP-kyselyssä varsinkin tuli esille myös koulutusalakohtaisia eroja, siinä kirjastolla onkin miettimistä jatkossa.

Kirjaston puuttuminen vaikeuttaisi paljon. On näppärää napata koulun kirjastosta ohimennessään tarvittavat materiaalit. En tiedä, mistä niitä saisin muuten.

Kirjasto toimii minulle paikkana niin monelle “aktiviteetille”, etten osaisi elää ilman kirjastoa. Kirjasto tarkoittaa minulle rauhoittumisen paikkaa, työskentelytilaa ja uusien ideoiden syntymistä.

Kirjasto on tärkeä tiedonhaun ja työskentelyn paikka – vaikka paljon voi tehdä diginä, myös paikka on tärkeä. (Ja lisäksi kirjasto tekee töitä paljon myös täysin verkossa tapahtuvissa opinnoissa.)

Kirjastossa on paljon hyvää työskentelytilaa ja tosi ystävälliset ja joustavat ihmiset töissä.

Kirjastossa työskentely motivoi, sillä muutkin työskentelevät siellä ja ympärillä on paljon informaatiota ja tietoa.

Ystävällinen henkilökunta, palvelualttius korkealla, valoisat tilat.

Kirjaston palvelut ovat olleet tärkeä osa koulumenestystäni ja suosittelen kaikkia hyödyntämään näitä palveluja opinnoissa.

Kirjastossa on helppo kokoontua

Kirjaston tilojen suhteen onnistuminen oli nyt 4,3 eli siinä oli iso nousu edelliskertaiseen arvioon 3,8. Suurin yksittäinen tekijä on todennäköisesti ollut Porin kirjaston muutto uusiin tiloihin 2017. Tiloista saatiin edellisissä käyttäjäkyselyissä paljon palautetta erityisesti opiskelu/ryhmätilojen osalta. Tilojen toimivuuden lisäksi kysyttiin myös sijainnin onnistumista, siinä oli vieläkin parempi tulos eli 4,7. Sekä toimivuus että sijainti ovat hiukan yli AMK-kirjastojen keskiarvon.

Tilojen toimivuudesta kertoo myös fyysisten kävijämäärien lisääntyminen, tässä tilastossa tosin näkyy selvänä piikkinä 2018 jolloin Porissa kävi paljon vierailevia ryhmiä. Nyt sielläkin kävijämäärät näyttävät tasoittuneen, mutta kaikissa kirjastoissamme ollaan kuitenkin edellä muutaman vuoden takaisia lukuja. Sekä Porissa että Raumalla on panostettu kirjaston tiloissa oppimisympäristöihin ja tämä näkyy asiakkaiden arvioissa. Raumalla myös kirjaston omatoimiaika sai kehuja. Kehittävää palautetta saatiin lähinnä tilojen äänimaailmasta, joka on kieltämättä toisinaan liiankin meluisa. Hiljaisten työskentelytilojen tarve on tiedostettu, siihen pyritään saamaan jatkossa ratkaisuja.

Verkkokäyttöä seurataan Finnan kävijämäärillä, siinä on ollut hyvin tasaista nousua jo vuosia. Finnasta järjestetään erikseen käyttäjäkyselyt, yleisarvosana (asteikolla 0-10) oli viimeksi selvästi yli 8. Finnan suhteen olemme saaneet paljon kiitosta, niinpä vuodenvaihteen järjestelmäuudistuksen yhteydessä päätimme pitää sen edelleen asiakasliittymänä, vaikka rinnalla on mahdollisuus testata ja ottaa käyttöön Primo-käyttöliittymä.

Kirjastossa on helppo kokoontua ja kirjaston tunnelma on motivoiva. Varaus ja lainauspalvelut helpottavat lainausta merkittävästi.”                     

Mukavia työskentelypaikkoja yhdelle, ettei tarvitsisi yksin varata suurta tilaa.

Toisinaan rauhallisia istumapaikkoja on vähän tarjolla.

Tilat ovat mahtavat ja materiaalia löytyy vaikka muille jakaa.

Enemmän tiloja joissa opiskella ja jotka tarkoitettu äänettömän työhön eli lukemiseen, ei ryhmätöitä ja keskustelua.

Suosittelen kirjastoa sen viihtyisyyden ja mukavien opiskelutilojen takia, mutta en suosittele kirjastoa, jos kaipaa täydellistä lukurauhaa.

Ehkä joku kahvi- tai snack-paikka (vaikka kahvila on suht lähellä kirjastoa).

Tiloja voisi ottaa paremmin käyttöön ja tuoda paikalle esim. 3D-tulostimia tai muita.

Kampuksellamme saisi olla enemmän kirjastossa jopa ryhmätyötiloja, kun ne on tosi usein varattu ja ryhmätöitä on etenkin tänä vuonna ollut paljon.

Aukioloajat voisivat olla pidempiä. Kun tekee samalla töitä/työharjoittelua on vaikea keretä kirjastoon lainaamaan kirjoja.

Ilman kirjastoa kurssikirjojen saaminen hankaloittuisi tai estyisi kokonaan

Kirjaston kokoelmatyön onnistumista mitataan lainamäärillä ja e-aineistojen latauksilla. Painettujen aineistojen lainauksissa painottuu erityisesti kurssiaineiston osuus ja sen riittävyydestä saimme jälleen jonkin verran palautetta käyttäjäkyselyn avoimissa vastauksissa. Painettujen aineistojen lainausmäärät ovat olleet jo vuosia laskusuunnassa (n. 5 % vuosittain). E-aineistoihin panostettiin 2019 aineistobudjetistamme lähes 80 %, tänä vuonna koronan takia vielä huomattavasti enemmänkin. Lukumäärissä mitattuna e-kirjat ylittivät painettujen määrän 2014, viime vuonna e-kirjoja oli jo yli kaksinkertainen määrä painettuihin verrattuna. Aineistolatauksia on nyt n. 475 000 vuodessa, lisäksi mm. Theseuksessa olevia opinnäytetöitä ladataan vuositasolla sama määrä. Kohdeväestöön (opiskelijat ja henkilökunta) suhteutettuna SAMK on hiukan edellä AMK-kirjastojen keskiarvoa. Lainausmäärien vertailukelpoinen tilastointi eri palvelujen välillä on ollut hieman hankalaa, mutta nyt Alma-palvelualustalle ja Counter5-tilastointiin siirryttyämme tähän puoleen saadaan toivottavasti jatkossa selkeyttä.

Opiskelen ulkomailta käsin, eikä minulla ole täällä mahdollisuutta päästä käsiksi alan kirjallisuuteen suomen kielellä. Jos minulla ei olisi pääsyä verkkokirjastoomme, olisi monien tehtävien tekeminen erittäin paljon vaikeampaa, lähes mahdotonta.

Verkkokirjoihin pitäisi olla enemmän lisenssejä.

Toivoisin vielä enemmän e-materiaalia. Muutamia tehtäviä /esitelmiä tehdessäni olen huomannut että kirjastossa olisi todella hyvin aiheeseeni sopivaa kirjallisuutta, mutta vain kirjastossa, ei e-aineistona. Eli niiden määrän toivoisin lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa.

“Oman alan kirjat alkavat olla iäkkäitä

Millä resursseilla palvelut tuotamme?  Kirjaston kustannukset opiskelijaa tai henkilökunnan jäsentä kohden vuodessa on 200 € (eli SAMKin budjetista n. 3,5 % mikäli huomioimme laskennalliset tilakulut), SAMKissa panostetaan hieman AMK-kirjastojen keskimääräistä enemmän kirjastoon. Erityisesti tämä näkyy aineistokuluissa, joissa olemme aika selvästi keskimääräistä AMK-kirjastoa edellä. Toisaalta henkilöstömäärissä SAMKin kirjasto jää AMK-kirjastojen keskiarvoon. Budjetteja ja henkilöstökuluja/määriä ei voi kuitenkaan suoraan verrata muihin kirjastoihin, sillä kirjastoilla on hieman eri tehtäviä eri organisaatioissa.

Välillä kurssimateriaalina on kirjoja, joita on lainattavissa esim. 3 kappaletta. Opiskelijoita opintojaksoilla voi olla 50. Yritä siinä sitten lainata kirjaa, joka on jatkuvasti menossa.

Tiedonsaanti koulutuksen kannalta merkityksellisistä aineistoista

INFOtelakka on yksi tärkeimmistä kirjaston palveluista, sen tilastointi KITT-yhteistilastoon on kuitenkin hieman huonosti sopivaa, käyttäjäkyselyissä kuitenkin saamme vastauksia (“tiedonhankinnan ohjaus edistänyt opiskelujani) ja kysymme myös erikseen palautetta INFOtelakalla kävijöiltä. KITT-luvuista näkyy, että tuntimäärien perusteella 2019 oli hiukan laskua edellisvuosiin nimenomaan kampuksilla tapahtuvan ohjauksen osalta ja pääosin tämä johtui henkilöstövajeestamme. Painopistettä on siirretty HILL-ohjaukseen, mikä helpottikin tämän kevään poikkeusajan palveluun siirtymistä huomattavasti.

“ja siis hei, lukeminen kannattaa aikaa (kaikkien oppimiseen kuuluu myös lukemista ja esim. medialukutaitoa)

Tekijä: Jussi Kärki

SAMKin kirjastopäällikkö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.