Kirjasto vaikuttaa – vai mitä sanovat tilastot?

Kirjasto vaikuttaa vai mitä sanovat tilastot

Tilastotiedon rooli kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä on lisääntynyt jatkuvasti. Toisaalta tilastoluvuilla sinänsä ei ole mitään merkitystä, ellei niillä pystytä osoittamaan kirjaston toiminnan vaikuttavuutta.  Tähän vaikuttavuuteen ei ole olemassa yksiselitteisiä lukuja. Tietyillä tunnusluvuilla päästään kuitenkin jossain määrin lähelle. SAMK panostaa kirjastoon vuosittain 170 € / opiskelija eli 3 % budjetistaan, joten tuolla summalla saatua palvelua on syytäkin tarkastella säännöllisesti.

Olemme SAMKin kirjastossa seuranneet jo vuosia tiettyjä tilastollisia ja määrällisiä lukuja ja käyttäneet näitä toimintamme kehittämisen mittareina. Erityisesti on valittu sellaisia, jotka ovat vertailukelpoisia toisten ammattikorkeakoulukirjastojen kanssa. Isoin osa seurattavista luvuista tulee KITT – Tieteellisten kirjastojen tilastotietokannan tunnusluvuista. Tilastolukuja on KITTiin kerätty 2002 lähtien eli meillä on kuitenkin käytössämme hyvinkin pitkä aikasarja. KITT on kokemassa lähivuosina isoja muutoksia; nähtäväksi jää, tuleeko sinne paremmin nykyisenkaltaista verkkomaailman ja sähköisten aineistojen hyödyntämistä osoittavia lukuja, samoin kuin laadullisia mittareita. Tässä esitellyt luvut ovat pääsääntöisesti KITT-tilastosta otettuja vuoden 2018 tilastolukuja.

Kirjaston tilastoluvuista voidaan nähdä joitakin selviä trendejä toiminnan kehittymisestä. Fyysisten kirjastokäyntien määrä väheni kirjastoissamme vuosien ajan, kunnes pari vuotta sitten uusien kirjastotilojen ja vanhojen ajanmukaistamisten myötä kävijämäärämme kääntyivät nousuun. Taustalla on suurelta osin muutokset opiskelussa. Kurssikirjojen lainaamisesta ollaan siirrytty ryhmätöiden tekemiseen ja kirjaston tiloja on muutettu vastaamaan paremmin nykyaikaisia oppimisympäristöjä. Verkkokäynnit ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Tätä mittaamme Finnan käynneillä. Finna otettiin käyttöön 2014 loppuvuodesta ja ensimmäiseen vuoteen verrattuna käynnit ovat kaksinkertaistuneet. Myös asiakkaiden Finnasta antama palaute on ollut hyvin positiivista.

Kirjastokäynnit

INFOtelakka on palvelu, jossa kirjasto auttaa henkilökuntaa ja opiskelijoita aineiston löytämisessä ja tiedonlähteiden käytössä. INFOtelakan toimintaa tilastoidaan siihen käytetyn työajan (tunnit) luvulla. Toisaalta toiminnan vaikuttavuutta osoittaa myös tilastoitu kävijämäärä 1701.

INFOtelakka-tunnit

Aineistoa hankimme kirjastoon käyttöä eli asiakkaita varten, varsinainen säilyttävä kirjasto emme ole. Aineistojen määrässä näkyy hyvin toiminnan kehittyminen: vuonna 2008 painettuja kirjoja oli 150 000 ja verkkokirjoja 36 000, vuonna 2018 luvut olivat 93 000 ja 170 000. Kirjastoja yhdistettäessä on tehty paljon poistoja painetuista aineistoista. Samaa trendiä kuvaa myös lehtien määrä: vuosikertoja tuli kymmenen vuotta sitten 1 300 ja viime vuonna alle 400. Verkkolehtiä sen sijaan oli asiakkaidemme käytettävissä 8 000 vuosikertaa (2008) ja 19 000 (2018).

Muutosta opiskelussa ja kirjaston toiminnassa osoittaa myös lainojen määrä. Painettujen kirjojen lainaus on vähentynyt koko KITT-tilastoinnin ajan, aikaisemmin rajummin mutta viime vuosina kuitenkin kohtuullisen pienin vuosittaisin vähennyksin. Vastaavasti verkkoaineistojen käyttö on lisääntynyt samassa suhteessa, tai jopa radikaalimminkin. Vuonna 2008 lainojen määrä oli 63 000 ja vuonna 2018 31 000, verkkoaineistojen latausmäärä taas oli vuonna 2008 137 000 ja vuonna 2018 460 000. Tässä luvussa ei ole mukana Theseus, jonka latausmäärä oli vuonna 2018 630 000 eli yhteensä verkkoaineistojamme ladattiin reilusti yli miljoona kertaa.

Lainat ja e-aineistojen lataukset

Kirjaston aineistokulut ovat SAMKissa 47 euroa opiskelijaa kohti, mikä on selvästi yli AMK-kirjastojen keskiarvon. SAMKin kirjaston vuosia kestänyt panostaminen verkkoaineistoihin näkyy myös siinä, että niiden osuus kaikista aineistomäärärahoistamme oli 75 % kun amkien keskiarvo oli 65 %. Euroissa kerrottuna verkkoaineistoihin panostettiin vuonna 2018 225 000 €. Verkkoaineistoista eniten hankittiin verkkokirjoja ja hakuteoksia.

Kulujen jakautuminen

Jos aineistomäärärahat ovat muita amkeja korkeammat, niin vastaavasti henkilöstökulumme ja -määrämme on alle amkien keskiarvon. Tuhatta opiskelijaa kohti meillä on 1,55 kirjastolaista, kun amkien keskimääräinen luku on 1,96.

Kirjaston henkilökunta / kohdeväestö

Tilastot ovat niin kuin ne luetaan ja tulkitaan. Tässä on esiteltynä kohtuullisen kuvaavia ja toimintaamme vaikuttavia tilastolukuja. Kaikki toimintamme tilastot vuodesta 2002 lähtien ovat luettavissa KITT-tilastotietokannasta. Tilastollisten lukujen rinnalla tarvitaan tietenkin laadullisia mittareita ja niitä keräämme säännöllisin käyttäjäkyselyin.

Tekijä: Jussi Kärki

SAMKin kirjastopäällikkö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.