Eivät tässä artikkelissa listatut asiat oikeasti virheitä ole. Ne ovat kuitenkin tehokasta tiedonhakua hankaloittavia kompastuskiviä, jotka kannattaa tiedostaa. Kun ne tiedostaa, hakujaan voi seuraavalla kerralla ajatella vähän laajemmin, ja ehkä löytää enemmän ja parempia lähteitä.
Jatkokertomuksemme ensimmäisessä osassa keskitytään hakujen tekemiseen liittyviin kompastuskiviin: yritystä on, mutta aina ei osu maaliin. Seuraava osa käsittelee tilanteita, joissa ei aina edes ehditä niin pitkälle, että voisi kompastua: miksi edes yrittää, kun tämä on ihan turhaa ja niin vaikeaakin vielä.
”Kyllä Google vaan tällä lauseella hyvin löysi tietoa.”
Mutta löysikö luotettavaa, puolueetonta tietoa? Monen ensimmäinen tiedonhakukumppani taitaa näinä aikoina olla Google. Se on aivan ymmärrettävää. Googlen tekoälyn kanssa on helppo tulla juttuun – se ymmärtää sanojen merkityksiä, puheenomaista tekstiä ja kysymyksiä. Luotettava, puolueeton, tutkimukseen perustuva tieto hukkuu kuitenkin hakutuloksissa helposti mainosten, tuote-esittelyjen ja muun sekaan. Tekee hyvää irtautua hiukan Googlen otteesta.
Jani (nimi muutettu): ”Google, ensirakkauteni, en tule milloinkaan unohtamaan sinua.”
Google: ”Kiitos kauniista sanoista, Jani. Ei meidän pidäkään toisiamme unohtaa – olen tukenasi aina. Kokeile kuitenkin rohkeasti muitakin hakupalveluja. Ne eivät ehkä heti puhu kieltäsi, kuten minä. Mutta kun löydätte yhteisen kielen, teillä on edessä johdonmukainen tulevaisuus ja paljon ihania, luotettavia ja relevantteja lähteitä.”
Korkeakoulukirjastojen kokoelmiin sekä ammatillisiin ja tieteellisiin tietokantoihin on koottu luotettavia lähteitä. Tiedonhaku tällaisista tekoälyyn perustumattomista hakupalveluista vaatii kuitenkin poisoppimista googlemaisesta hakutyylistä. Pitkät hakufraasit (esim. miten rekrytointiprosessi vaikuttaa yrityksen imagoon) eivät enää toimi, vaan pitää pystyä itse poimimaan omasta aiheesta haun kannalta tärkeimmät avainsanat (esim. rekrytointi yritykset imago). Opettele puhumaan hakukoneellesi avainsanoilla.
”Kaikki tieto vanhuksista löytyy luonnollisesti sanalla vanhukset.”
No, eipäs löydy. Entä jos lähteen tiedoissa käytetäänkin esimerkiksi sanoja ikääntyneet, iäkkäät, ikäihmiset tai seniorit, mutta ei sanaa vanhukset? Sitä ei löydy sanalla vanhukset, mutta se olisi varmaan tässä tapauksessa oikein mainio lähde. Liian usein ajatellaan, että lähteen tiedoissa (tai tekstissä, jos haku kohdistuu siihen) käytetään juuri samaa sanaa, mitä hakija itsekin ensimmäisenä ajattelee. Joskus onkin näin, mutta ei läheskään aina. Hae siis myös synonyymeilla ja muilla läheisillä sanoilla. Niitä löytyy esimerkiksi erilaisista sanastoista sekä sopivien hakutulosten otsikoista, tiivistelmistä ja avainsanoista.
”En tietenkään hae sanalla pituushyppy tai korkeushyppy, koska haluan tietoa hyppylajeista – en pelkästään pituushypystä tai korkeushypystä.”
Niin, pituushyppy ja korkeushyppy ovat hyppylajeja. Niistä kertovat tekstit kertovat nimenomaan hyppylajeista. Niissä ei kuitenkaan välttämättä mainita sanaa hyppylajit, joten niitä ei löydy hakusanalla hyppylajit. Mieti siis myös onko avainsanallasi haun kannalta hyviä alakäsitteitä, yläkäsitteitä, tai jopa vastakohtia. Kokeile hakea niilläkin.
”Haluan tietoa nuorten päihteiden käytön haitoista, joten haen ensin käsitteellä nuoret, sitten käsitteellä päihteiden käyttö, ja lopuksi käsitteellä haitat”
Hae yksittäisillä käsitteillä tietoa, jos tarvitset yksittäisistä käsitteistä tietoa. Jos tarvitset tietoa koko aiheesta, hae kaikilla käsitteillä yhdessä: nuoret AND päihteiden käyttö AND haitat. Toki kaikki otsikon kolme erillistä hakua antavat tulokseksi lähteet, joissa mainaan muutkin tärkeät käsitteet. Ne kuitenkin hukkuvat lukuisten muiden hakutulosten joukkoon. Taas kannattaa muistaa, että käsitteistä saatetaan käyttää ihan jotain muita sanoja kuin itsellesi ensimmäisenä mieleen tulleet avainsanat. Sanalle haitat voi jopa löytyä niin paljon vaihtoehtoisia sopivia muotoja, että voi olla tehokkaampaa hakea kokonaan ilman sitä. Jos tekstissä esiintyvät nuoret ja päihteiden käyttö, se suurella todennäköisyydellä käsittelee myös päihteiden käytön haittoja. Eli nuoret AND päihteiden käyttö voisi olla riittävä.
”Tarvitsen lähteitä kouluikäisten lasten mielenterveysongelmista – käytän siis hakua kouluikäiset AND lapset AND mielenterveysongelmat”
Mitäs kaikkia muita kouluikäisiä on kuin lapsia? Keskenään päällekkäisiä käsitteitä ei kannata haussa yhdistää eli tässäkin riittää mainiosti kouluikäiset AND mielenterveysongelmat. Ja voisiko kouluikäisten mielenterveyteen ylipäätään liittyvät lähteet olla aiheen kannalta mielenkiintoisia? Haku kouluikäiset AND mielenterveys saattaisi toimia vielä paremmin. Entäpä koulu AND mielenterveys – aiheesta kertovissa teksteissä ei välttämättä mainita sanaa kouluikäiset, mutta koulu todennäköisesti mainitaan.
”Nyt on synonyymit, lyhenteet ja muut läheiset termit mietitty ja hakulausekkeita löytyy enemmäin kuin sitaattin mahtuu: kouluikäiset AND mielenterveysongelmat, koululaiset AND mielenterveys, koulu AND mielenterveys…”
Kyllähän noilla relevantteja lähteitä löytyykin jo. Harmillinen juttu on, että aika monta hakua joutuu tekemään, jos haluaa kaikilla mahdollisilla yhdistelmillä hakea. Lisäksi kaikkien hakujen tuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä. Hakukoneelle kannattaa avainsanojen lisäksi puhua Boolen operaattoreilla (etenkin AND ja OR, joskus myös NOT). Jos käsitteelle on paljon hyviä vaihtoehtoisia hakusanoja, niitä voi erillisten hakujen sijaan yhdistellä samaan hakuun OR-operaattorilla: (kouluikäiset OR koululaiset OR koulu) AND (mielenterveys OR mielenterveysongelmat).
Älä kuitenkaan innostu liikaa. Monimutkaiset hakulausekkeet eivät ole itsetarkoitus, eivätkä automaattisesti toimi paremmin kuin yksinkertaiset. Yksinkertaiset ovat usein täsmällisiä ja nostavat hakutuloslistan kärkeen muutaman hyvän tuloksen. Hyvät monipuoliset hakulausekkeet, joissa käsitteet on yhdistetty toisiinsa fiksusti, ja hakuun on yhdistetty vaihtoehtoisia hakusanoja, tuovat hakutuloslistan kärkeen lisää hyviä tuloksia. Sen sijaan huonot monimutkaiset hakulausekkeet, joissa on yhdistetty liikaa käsitteitä ANDilla samaan hakuun, eivät tuo hakutuloksia ollenkaan. Huonoja monimutkaisia hakulausekkeita voi tehdä myös niin, että ymppää hakuun ORilla paljon vaihtoehtoisia aiheeseen heikosti liittyviä liian yleisiä hakusanoja. Silloin saa kyllä paljon hakutuloksia, mutta suuri osa niistä on pelkkää roskaa.
”Tästä aiheesta löytyy yksi lähde suomeksi, mutta englanniksi en kyllä hae.”
Suomi on maailmanlaajuisesti aika vähän puhuttu kieli, näin ollen myös vähän kirjoitettu kieli. Ehkä kannattaisi kuitenkin hakea englanniksi ja katsoa, mitä löytyy. Todennäköisesti löytyy vaikka mitä hyvää ja uutta. Puhu siis hakukoneellesi avainsanojen lisäksi keywordeillä, ja saat tiedon lisäksi valtavasti relevanttia informationia. Toisinaan kielirajaus pelkkään suomeen on ihan perusteltua – haluttomuus englanninkielisten lähteiden lukemiseen ei kuitenkaan ammattikorkeakoulussa ole asiallinen perustelu.
”Olen jo vartin hakenut ja kokeillut varmaan viittä eri hakulauseketta, mutta ei tästä mitään tule – eivät nämä toimi.”
Kokeile mielellään ainakin kymmenen varttia lisää! Harvoin ensimmäiset haut täydellisiä ovat. Aloita yksinkertaisilla hauilla; vaihtele hakusanoja; testaile, mitkä hakusanat toimivat parhaiten; etene pikkuhiljaa tehokkaampiin ja monipuolisempiin hakuihin. Jos haut eivät toimi, mieti, mistä se voisi johtua? Onko tullut mahdollisesti kompastuttua yllä kuvattuihin ansoihin? Onnistunut tiedonhaku vaatii paljon kokeilua, ja myös paljon aikaa. Vain ahkeralla kokeilulla ja hakujen arvioinnilla voit löytää aiheesi kannalta toimivimmat haut.
Onnistuneeseen hakuun tarvitset vain hyvän hakulausekkeen, sopivan hakukoneen ja kärsivällisyyttä. Autamme ainakin kahden ensimmäisen löytämisessä.
Lisätietoa:
SAMKin Finna – SAMKin kirjaston hakupalvelu
Google Scholar – Googlen tieteellinen versio
INFOtelakka – varaa kirjastonhoitaja
Kirjasto-Moodle – SAMKin kirjaston tiedonhakuvinkkejä (SAMKin tunnuksilla)
Apuja opparin tekemiseen SAMKin opiskelijoille – opinnäytetyöpajoja, infoja, kirjoitustreffejä ja kyselytunteja (SAMKin tunnuksilla)
Tekijät:
Teppo Hjelt, tietoasiantuntija, joka työskentelee tiedonhaun opastukseen liittyvien asioiden parissa.
Anne Sankari, lehtori, joka työskentelee mm. opinnäytetöiden parissa. Päätyönä kirjoittamisen tuki.