Aktivoiva oppiminen ja kirjastot
STKS:n koulutuspäivässä Tieteiden talossa jaettiin kokemuksia erilaisista aktivoivan oppimisen menetelmistä. Päivän aloitti pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta kertomalla käänteisestä oppimisesta lääketieteen opiskelijoille ja miten kirjastot voivat edistää tätä oppimismenetelmää. Pyörälä mainitsi, että käänteisen oppimisen kolme peruspilaria ovat oppimisen aktivointi, oppimista tukevat virikkeet ja se, että oppiminen on yhteistä. Käänteisessä oppimisessa ennen luokkatilannetta opiskelija perehtyy oppimista tukeviin virikkeisiin, kuten videoklippeihin, testeihin, digitaalisiin sovelluksiin. Näiden virikkeiden on hyvä olla digitaalisia ja niiden tulee avautua mobiililaitteilla. Ennen virikkeisiin tutustumista oppimiselle on luotu osaamistavoitteet.
Opettajan tehtävänä oppimisen aktivoinnissa on valita ennakkotehtävät ja virikkeet. Luokkatilanteessa opettajan roolina on tukea oppimista, edistää vuorovaikutusta ja keskustelua, esittää hyviä kysymyksiä sekä tehdä yhteenvetoja. Kirjaston roolina aktiivisen oppimisen tukemisessa Pyörälä näkee oppimisen tilat ja aineistot, erityisesti digitaaliset oppimateriaalit. Kirjasto tarjoaa matalan kynnyksen paikan oppimiselle. Oppimisen aktivoinnissa tarvitaan vapaita oppimista edistäviä tiloja, joista löytyy paikkoja myös lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjasto tarjoaa käyttöön oppimisen aineistot, niin digitaaliset kuin painetut, ohjauksen ja neuvonnan sekä tilat ja laitteet opiskeluun virittäytymiseen.
Oppimista edistävät tilat ja palvelut SAMKissa
Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston toimintasuunnitelmassa uusi Porin kampuskirjasto tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle monimuotoisia matalan kynnyksen tiloja oppimiseen ja ohjaukseen. Tilasuunnittelussa on varattu tiloja ryhmätyöskentelyyn, verkko-ohjaukseen, itsenäiseen työskentelyyn, yhdessä työskentelyyn ja toimimiseen sekä lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjastosta saa lainata läppäreitä ja muita laitteita opiskeluun virittäytymiseen.
Rauman kampuskirjaston tiloja on jo kehitetty monimuotoiseksi oppimisympäristöksi ja asiakkaat ovat löytäneet hyvin erilaiset tilat toiminnalle. Huittisten ja Kankaanpään kampuskirjastoja kehitetään asiakasprofiilin mukaisesti. Huittisten kampuskirjastossa suuntaudutaan asiakkaiden tarpeiden mukaan verkkoneuvontaan, digitaalisiin aineistoihin sekä digitaaliseen ohjaukseen. Kankaanpään kampuskirjastossa lisätään aukioloaikoja suuntautumalla kohti omatoimikirjastoa, jolloin opiskelijat ja opettajat saavat tilat ja aineistot käyttöön niin opiskeluun virittäytymiseen, oppimiseen kuin luovasta työstä irrottautumiseen.
Kokemuksia jakaen
Seminaaripäivien suuri anti on käytänteiden ja kokemusten jakaminen, käytäväkeskustelut ja verkottuminen. IL-seminaarin työpajaosuudessa yksi ryhmäkeskustelujen aiheista oli keskustella ja jakaa kokemuksia arjen toimivista käytänteistä. Kokemukset koottiin Glad-Sad-Mad -menetelmää käyttäen, eli jokainen kirjoitti lapulle asioita, mitkä tekevät iloiseksi, surulliseksi tai suututtavat. Tällä menetelmällä voisi nostaa arjen asioita esille myös omassa työyhteisössä tai yksityiselämässä ja saada esille kehittämiskohteita. Keskustelujen yhteenveto ja esitysten tausta-aineistot löytyvät seminaarin sivuilta.
Päivän esityksissä ja workshopeissa nousi useasti esiin vertaisoppiminen, jonka etuja kuvailtiin mm. seuraavasti ”Vertaisoppiminen on keino aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista.” Ihan päivittäisessä arjen työssä yhdessä tehden ja tietoa jakaen opimme toisiltamme.
Kirjoittajat: Elina Laineenoja ja Susanna Ruohomäki