Tilastoja voi tietenkin lukea monesta näkökulmasta ja valita omiin tarkoitusperiinsä sopivimpia. Kirjastojen osalta tilastotietojen kerääminen on kuitenkin pitkälti standardoitua ja mekin toimitamme pitkän listan tilastotietoja KITTiin eli Tieteellisten Kirjastojen Tilastotietokantaan. Kerätyt tiedot eivät kaikilta osin vastaa tarpeita, mutta onpa tuolla hyviäkin mittareita löydettävissä. Verkkopalvelujen (tai ylipäänsä sähköisten palvelujen) osalta KITT ei oikein istu nykyisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä puute tuli taas esiin, kun työstettiin ECIL-konferenssiin taustatiedoiksi INFOtelakan käyttötilastoja.
Vaikka tietynlainen tulkinnanvaraisuus tietojen syötössä onkin mahdollista, niin KITTin luvut antavat kyllä aika hyvän kuvan kirjastomme kehittymisestä vuosien varrella. Aineistokulujen osalta SAMKin kirjasto on pärjännyt kohtuullisen hyvin muihin amk-kirjastoihin verrattuna. Vuosittaiset aineistokulut ovat n. 300 000 euroa, kohdeväestöön suhteutettun hankimme opiskelijaa tai henkilöstöä kohden aineistoa vuosittain 51 eurolla. Mielenkiintoinen vertailukohta, että koko aineistokulujen määrä on lähes sama kuin v. 2002 (307 000 € vuonna 2015 ja 305 000 € vuonna 2002).
SAMKin kirjastossa sähköisen aineiston hankintaan käytetty rahamäärä ylitti painetun aineiston summan ensimmäistä kertaa 2014. YO-kirjastoissa vastaava kehitys on tapahtunut jo huomattavasti aikaisemmin, mutta muissa amk-kirjastoissa vasta viime vuonna. Erityisen selkeää on ollut painettuihin lehtiin käytetyn rahan väheneminen; niiden osuus kuluista oli vielä kymmenen vuotta sitten yli neljäsosa ja viime vuonna alle 10 %. Tämä kehitys näyttäisi edelleen kiihtyvän, sen sijaan painettuja kirjoja hankimme edelleen kohtuullisen paljon esim. kurssikirjoiksi.
Kuinka paljon meillä sitten on kokoelmissamme sähköistä aineistoa, eli nykyisin käytännössä verkkoaineistoa? Lehtiä on käytettävissä 15 000 ja verkkokirjoja 130 000. Vertailun vuoksi painettuja lehtiä tulee kirjastoon 650 vuosikertaa (10 v. sitten 1400 vsk) ja painettuja kirjoja on kokoelmissa 110 000 (10 v. sitten 145 000). Kehitys on ollut todella nopeaa, ottaen huomioon, että ensimmäiset verkkokirjat hankimme 2005.
Aineistoihin käytetty rahamäärä ei tietenkään kerro kaikkea toiminnan muutoksesta, vaan oleellista on ollut asiakkaiden käyttäytymisen muutos ja sen mukana tuleva kirjaston palvelutarjonnan ja henkilöstön tehtäväkuvien muuttu(a)minen. Sähköisten aineistojen lataukset ja painetun aineiston lainat ovat kohtuullisen vertailukelpoisia tietoja. Näiden pohjalta voi vahvistaa samansuuntaisen kehityksen, painetun aineiston käytöstä kohti sähköisiä. Lainojen (ja uusintojen) määrä on vähentynyt vuosittain (n. 5 – 10 % vuodessa), vastaavasti aineistolataukset ovat lisääntyneet vuosittain samassa suhteessa. Vaikka Theseuksessa olevia opinnäytetöitä ei laskettaisikaan, tehdään verkkoaineistoistamme (verkkokirjat ja lehtiartikkelit) vuosittain 300 000 latausta.
Miten voimme kertoa omasta vaikuttavuudestamme opiskelujen etenemiseen, antavatko tilastot tukea kirjaston vaikuttavuuden osoittamiseen, kertovatko tilastot kirjaston toiminnan todellista muutosta? Eivät taatusti kerro koko kuvaa, siitä tuli hyvä esimerkki juuri hiljattain, kun etsimme tilastotietoa INFOtelakan verkkopalvelun kehittymisestä. KITT ei anna tähän mitään, mutta onneksi oli omat tilastot kerätty niin hyvin että saimme tämäntapaisen käppyrän. Tämä siis näyttää sitä, kuinka paljon HILLin käyttö INFOtelakalla on kasvanut (2016 mukana vain puolen vuoden luvut):
Muutoksesta kertovat enemmän varmasti käyttäjäkyselyt ja muu kirjaston saama tai keräämä asiakaspalaute, mutta kyllähän 4500 aktiivista lainaajaa, 500 tuntia INFOtelakkaa, 40 000 lainaa (ja 160 000 uusintaa), 300 000 aineistolatausta, 320 000 tiedonhakua ja 150 000 kirjastokäyntiä kertovat merkittävästä palvelusta.