Kirjasto on oppimo

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta.

Tilojen uudistamisen yhteydessä Raumalla ja Porissa yhdistettiin kampuskirjastot isommiksi kokonaisuuksiksi. Raumalla muutto tapahtui kesällä 2015 ja Porissa kesällä 2017. Kirjastojen yhdistäminen ei ole ihan pieni työ, vaan siinä joudutaan kokoelmien siivoamisen, tarroittamisen, yhtenäistämisen ja karsimisen lisäksi miettimään erilaisten käytäntöjen ja uusien toimintamallien hiomista.

Muuttolaatikoita ja tarroitusta
Kirjoihin liimattiin ja koodattiin RFID-tarrat.

Porin varsinainen muutto alkoi toukokuun 2017 alussa. Tällöin pakkasimme vanhojen kirjastojen aineistot muuttolaatikoihin, joita kertyikin reilut 1500. Näihin laatikoihin mahtui 45 000 kirjaa, 9000 opinnäytetyötä ja 5500 lehteä. Lisäksi muutimme osan kalusteistamme, joita hyödynnettiin kirjaston alakerrassa.

Kirjakokoelma on sijoitettu pääosin kirjaston alakertaan.

Monimuotoisen oppimisympäristön ajatuksella pääosa kirjakokoelmastamme sijoitettiin alakertaan, jonne on kulku kirjaston tilasta. Katutasoon  sijoitettiin eniten lainattu aineisto, kurssikirjat. Samoin uusimmat lehdet löytyvät katutasosta. Kadulle avautuvaa maisemaa hallitsee joustava ja muunneltava oppimo. Tarjolla on ryhmätyötiloja, sohvaryhmiä ja eri kokoisia pöytäryhmiä. Hiljaisempaa ympäristöä kaipaaville löytyy tiloja, samoin rennompaan oleskeluun. INFOtelakka-palvelu toimii omassa nurkkauksessaan, tai oikeastaan kahdessakin, sillä toisessa kohdassa hoidetaan kirjastoinfoja ja ryhmäohjauksia ja toisaalla taas henkilökohtaisempaa neuvontaa.

Palvelupiste
Kirjasto tarjoaa palvelua ja ohjausta.

Lopputuloksen (tai väliaikatuloksen, toimintaympäristömmehän on jatkuvassa muutoksessa) näet ja voit itse arvioida kampuskirjastojemme uudistetuissa tiloissa. Ensikokemusten perusteella asiakkaamme ovat löytäneet tilat jopa odotettuakin paremmin. Iloisena olemme huomanneet, että tiloja käytetään paljon myös vapaamuotoisiin palavereihin ja ohjaustilanteisiin.

SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa

Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa.  Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017.

Kirjastopalveluja kokonaisuudessaan arvioidaan sekä AVOP-kyselyssä (”Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat oppimistani”) että Käyttäjäkyselyssä (”Palvelu kokonaisuudessaan”). AVOP-kyselyssä saimme 2016 arvosanaksi 5,8 mikä on hieman AMK-kirjastojen keskiarvon yläpuolella. Käyttäjäkyselyssä arvio oli 4,4. Kuten vastauksissa asia ilmaistaan: ”Kirjastot ovat mielestäni amkien ja yliopistojen sieluja – ei voi yhtään aliarvioida” tai ”Mikään tietojärjestelmä ei korvaa hyvää, asiantuntevaa ja ammattitaitoista palvelua”.

Samkilaista kohti kirjastopalveluihin panostettiin 151 € vuodessa (AMK-kirjastojen keskiarvo 175 €). Koko SAMKin menoista kirjaston osuus on hieman alle 3 %, mikä on amkien hyvää keskitasoa. Kirjastohenkilöstön suhteellinen osuus on SAMKissa  hieman AMK-kirjastojen keskiarvon alapuolella (1,7 vs. 2,1).

Tilastolukujen perusteella v. 2016 jokainen SAMKin opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva kävi kirjastossa fyysisesti tai verkon kautta 50 kertaa (verkkokäyntejä oli hieman enemmän kuin fyysisiä eli 165 000 vs. 145 000), mikä on huomattavasti enemmän kuin AMK-kirjastoissa keskimäärin. Suurin selittävä tekijä on verkko-opetuksen ja sitä kautta verkkoaineistojen korostunut merkitys SAMKissa, mihin on myös kirjaston suunnalta panostettu jo pitkään. Aineistojen hankintaan käytimme kokonaisuudessaan 45 euroa jokaista SAMKilaista kohti (yhteensä 283 000 €), mistä verkkoaineistojen hankintaan 60 %. Verkkoaineistojen suhteellinen osuus hankinnoista on jatkuvasti lisääntynyt, vastaavasti taas erityisesti painettujen lehtien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta.

2014 saavutimme yhden virstanpylvään, silloin oli ensimmäinen vuosi, jolloin verkkokirjojen määrä ylitti painettujen kirjojen määrän.

Erittäin mielenkiintoista on havaita, että palvelujemme käyttäjien arvioidessa erilaisia palveluja ja aineistoja jäi painettujen lehtien tärkeys arvioinneissa huomattavasti muita vähäisemmäksi (painetut lehdet 3,6 vs. e-lehdet 4,3 ja e-kirjat 4,7). Olemme joko ymmärtäneet asiakkaiden tarpeet etukäteen tai markkinoineet e-palveluja vahvasti – yhtä kaikki, painettujen lehtien määriä olemme vähentäneet tuntuvasti jo vuosia ja panostaneet hankinnoissa verkkolehtiin.

Aineistomme ovat haettavissa pääsääntöisesti yhden asiakasliittymän – Finna – kautta. SAMKilainen teki Finnasta 2016 keskimäärin 30 hakua eli yhteensä hakuja tehtiin lähes 200 000.  Finnasta tehdään myös palautekysely vuosittain, siinä saimme perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna arvioksi 8,2. Arvosana on parantunut vuosittain hieman, samalla kun käyttöliittymää ja kattavuutta on selkiytetty ja parannettu, myös Finnan tunnettuus on lisääntynyt samaa tahtia.

Kirjaston aineistojen käyttöä voi katsoa myös latausmäärien ja lainausten kautta. Tarkasteltaessa aineistojen käyttöä huomataan, että samkilainen käyttää aineistojamme lähes 240 kertaa vuosittain. Huomattakoon tässä kuitenkin tilastoharha, sillä tuosta luvusta iso osa on Theseuksen käyttöä ja siitä taas SAMKin ulkopuolelta tuleva käyttö on suurta. Perinteistä painettujen aineistojen lainaustakin toki tehtiin 32 kertaa vuodessa, mikä sekin on hieman yli AMK-kirjastojen keskiarvon (28 lainaa).

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Käyttäjäkyselyn mukaan tilamme vastaavat työskentelytarpeita arvolla 4,1. Tilojen tarve on tullut Käyttäjäkyselyjen palautteessa selkeästi esille aikaisemminkin, mutta vieläkin korostetummin asia tuli tämän vuoden kyselyn palautteessa ”enemmän ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen opiskelun tiloja”. Opiskelun ja opetuksen muuttuessa tilojen käyttö ja tarve muuttuu myös.

INFOtelakka vastaa erityisesti opiskelijoidemme tiedonhaun ongelmien ratkaisuun. Palvelua tarjotaan sekä paikan päällä että HILLin kautta, niin ryhmille kuin henkilökohtaisestikin, ilahduttavan paljon yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa.  Parin vuoden aikana telakan toiminta on vakiintunut ja käyttö lisääntynyt nopeasti, samalla myös saatu palaute on ollut hyvin positiivista.

Tieteellisten kirjastojen KITT-tilastoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/.

Yhdessä oppimaan

Aktivoiva oppiminen ja kirjastot

STKS:n koulutuspäivässä Tieteiden talossa jaettiin kokemuksia erilaisista aktivoivan oppimisen menetelmistä. Päivän aloitti pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta kertomalla käänteisestä oppimisesta lääketieteen opiskelijoille ja miten kirjastot voivat edistää tätä oppimismenetelmää. Pyörälä mainitsi, että käänteisen oppimisen kolme peruspilaria ovat oppimisen aktivointi, oppimista tukevat virikkeet ja se, että oppiminen on yhteistä. Käänteisessä oppimisessa ennen luokkatilannetta opiskelija perehtyy oppimista tukeviin virikkeisiin, kuten videoklippeihin, testeihin, digitaalisiin sovelluksiin. Näiden virikkeiden on hyvä olla digitaalisia ja niiden tulee avautua mobiililaitteilla. Ennen virikkeisiin tutustumista oppimiselle on luotu osaamistavoitteet.

Opettajan tehtävänä oppimisen aktivoinnissa on valita ennakkotehtävät ja virikkeet. Luokkatilanteessa opettajan roolina on tukea oppimista, edistää vuorovaikutusta ja keskustelua, esittää hyviä kysymyksiä sekä tehdä yhteenvetoja. Kirjaston roolina aktiivisen oppimisen tukemisessa Pyörälä näkee oppimisen tilat ja aineistot, erityisesti digitaaliset oppimateriaalit. Kirjasto tarjoaa matalan kynnyksen paikan oppimiselle. Oppimisen aktivoinnissa tarvitaan vapaita oppimista edistäviä tiloja, joista löytyy paikkoja myös lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjasto tarjoaa käyttöön oppimisen aineistot, niin digitaaliset kuin painetut, ohjauksen ja neuvonnan sekä tilat ja laitteet opiskeluun virittäytymiseen.

STSK2017_2

Oppimista edistävät tilat ja palvelut SAMKissa

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston toimintasuunnitelmassa uusi Porin kampuskirjasto tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle monimuotoisia matalan kynnyksen tiloja oppimiseen ja ohjaukseen. Tilasuunnittelussa on varattu tiloja ryhmätyöskentelyyn, verkko-ohjaukseen, itsenäiseen työskentelyyn, yhdessä työskentelyyn ja toimimiseen sekä lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjastosta saa lainata läppäreitä ja muita laitteita opiskeluun virittäytymiseen.

Rauman kampuskirjaston tiloja on jo kehitetty monimuotoiseksi oppimisympäristöksi ja asiakkaat ovat löytäneet hyvin erilaiset tilat toiminnalle. Huittisten ja Kankaanpään kampuskirjastoja kehitetään asiakasprofiilin mukaisesti. Huittisten kampuskirjastossa suuntaudutaan asiakkaiden tarpeiden mukaan verkkoneuvontaan, digitaalisiin aineistoihin sekä digitaaliseen ohjaukseen. Kankaanpään kampuskirjastossa lisätään aukioloaikoja suuntautumalla kohti omatoimikirjastoa, jolloin opiskelijat ja opettajat saavat tilat ja aineistot käyttöön niin opiskeluun virittäytymiseen, oppimiseen kuin luovasta työstä irrottautumiseen.

Kokemuksia jakaen

Seminaaripäivien suuri anti on käytänteiden ja kokemusten jakaminen, käytäväkeskustelut ja verkottuminen. IL-seminaarin työpajaosuudessa yksi ryhmäkeskustelujen aiheista oli keskustella ja  jakaa kokemuksia arjen toimivista käytänteistä. Kokemukset koottiin Glad-Sad-Mad -menetelmää käyttäen, eli jokainen kirjoitti lapulle asioita, mitkä tekevät iloiseksi, surulliseksi tai suututtavat. Tällä menetelmällä voisi nostaa arjen asioita esille myös omassa työyhteisössä tai yksityiselämässä ja saada esille kehittämiskohteita. Keskustelujen yhteenveto ja esitysten tausta-aineistot löytyvät seminaarin sivuilta.

STKS2017_3

Päivän esityksissä ja workshopeissa nousi useasti esiin vertaisoppiminen, jonka etuja kuvailtiin mm. seuraavasti ”Vertaisoppiminen on keino aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista.” Ihan päivittäisessä arjen työssä yhdessä tehden ja tietoa jakaen opimme toisiltamme.

Kirjoittajat: Elina Laineenoja ja Susanna Ruohomäki