SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa

Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa.  Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017.

Kirjastopalveluja kokonaisuudessaan arvioidaan sekä AVOP-kyselyssä (”Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat oppimistani”) että Käyttäjäkyselyssä (”Palvelu kokonaisuudessaan”). AVOP-kyselyssä saimme 2016 arvosanaksi 5,8 mikä on hieman AMK-kirjastojen keskiarvon yläpuolella. Käyttäjäkyselyssä arvio oli 4,4. Kuten vastauksissa asia ilmaistaan: ”Kirjastot ovat mielestäni amkien ja yliopistojen sieluja – ei voi yhtään aliarvioida” tai ”Mikään tietojärjestelmä ei korvaa hyvää, asiantuntevaa ja ammattitaitoista palvelua”.

Samkilaista kohti kirjastopalveluihin panostettiin 151 € vuodessa (AMK-kirjastojen keskiarvo 175 €). Koko SAMKin menoista kirjaston osuus on hieman alle 3 %, mikä on amkien hyvää keskitasoa. Kirjastohenkilöstön suhteellinen osuus on SAMKissa  hieman AMK-kirjastojen keskiarvon alapuolella (1,7 vs. 2,1).

Tilastolukujen perusteella v. 2016 jokainen SAMKin opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva kävi kirjastossa fyysisesti tai verkon kautta 50 kertaa (verkkokäyntejä oli hieman enemmän kuin fyysisiä eli 165 000 vs. 145 000), mikä on huomattavasti enemmän kuin AMK-kirjastoissa keskimäärin. Suurin selittävä tekijä on verkko-opetuksen ja sitä kautta verkkoaineistojen korostunut merkitys SAMKissa, mihin on myös kirjaston suunnalta panostettu jo pitkään. Aineistojen hankintaan käytimme kokonaisuudessaan 45 euroa jokaista SAMKilaista kohti (yhteensä 283 000 €), mistä verkkoaineistojen hankintaan 60 %. Verkkoaineistojen suhteellinen osuus hankinnoista on jatkuvasti lisääntynyt, vastaavasti taas erityisesti painettujen lehtien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta.

2014 saavutimme yhden virstanpylvään, silloin oli ensimmäinen vuosi, jolloin verkkokirjojen määrä ylitti painettujen kirjojen määrän.

Erittäin mielenkiintoista on havaita, että palvelujemme käyttäjien arvioidessa erilaisia palveluja ja aineistoja jäi painettujen lehtien tärkeys arvioinneissa huomattavasti muita vähäisemmäksi (painetut lehdet 3,6 vs. e-lehdet 4,3 ja e-kirjat 4,7). Olemme joko ymmärtäneet asiakkaiden tarpeet etukäteen tai markkinoineet e-palveluja vahvasti – yhtä kaikki, painettujen lehtien määriä olemme vähentäneet tuntuvasti jo vuosia ja panostaneet hankinnoissa verkkolehtiin.

Aineistomme ovat haettavissa pääsääntöisesti yhden asiakasliittymän – Finna – kautta. SAMKilainen teki Finnasta 2016 keskimäärin 30 hakua eli yhteensä hakuja tehtiin lähes 200 000.  Finnasta tehdään myös palautekysely vuosittain, siinä saimme perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna arvioksi 8,2. Arvosana on parantunut vuosittain hieman, samalla kun käyttöliittymää ja kattavuutta on selkiytetty ja parannettu, myös Finnan tunnettuus on lisääntynyt samaa tahtia.

Kirjaston aineistojen käyttöä voi katsoa myös latausmäärien ja lainausten kautta. Tarkasteltaessa aineistojen käyttöä huomataan, että samkilainen käyttää aineistojamme lähes 240 kertaa vuosittain. Huomattakoon tässä kuitenkin tilastoharha, sillä tuosta luvusta iso osa on Theseuksen käyttöä ja siitä taas SAMKin ulkopuolelta tuleva käyttö on suurta. Perinteistä painettujen aineistojen lainaustakin toki tehtiin 32 kertaa vuodessa, mikä sekin on hieman yli AMK-kirjastojen keskiarvon (28 lainaa).

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Käyttäjäkyselyn mukaan tilamme vastaavat työskentelytarpeita arvolla 4,1. Tilojen tarve on tullut Käyttäjäkyselyjen palautteessa selkeästi esille aikaisemminkin, mutta vieläkin korostetummin asia tuli tämän vuoden kyselyn palautteessa ”enemmän ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen opiskelun tiloja”. Opiskelun ja opetuksen muuttuessa tilojen käyttö ja tarve muuttuu myös.

INFOtelakka vastaa erityisesti opiskelijoidemme tiedonhaun ongelmien ratkaisuun. Palvelua tarjotaan sekä paikan päällä että HILLin kautta, niin ryhmille kuin henkilökohtaisestikin, ilahduttavan paljon yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa.  Parin vuoden aikana telakan toiminta on vakiintunut ja käyttö lisääntynyt nopeasti, samalla myös saatu palaute on ollut hyvin positiivista.

Tieteellisten kirjastojen KITT-tilastoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/.

Finna sai hyvät arvostelut asiakkailta: ”Kymppiä ei vaan ikinä voi antaa, sillä täydellisyys ei ole mahdollista.”

Finna on monivuotisessa KDK-hankkeessa toteutettu asiakasliittymä, jota hyödyntävät kirjastot, museot ja arkistot. Kansalliskirjasto järjestää kansallisista kirjastopalveluista säännöllisesti käyttäjäkyselyitä.  Finnan käyttäjäkyselyn tuloksista on yhteenvetoa Kansalliskirjaston sivulla. SAMKin kirjaston osalta 336 asiakasta (joista 90 % oli opiskelijoitamme) vastasi joulukuiseen kyselyyn. Koska olimme aikanaan (2014) SAMKissa ensimmäisiä Finnan käyttöönottajia, on meillä nyt vertailutietoa jo kolmelta vuodelta Finnan käytöstä. Tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut ovat ottaneet Finnan käyttöön kirjaston hakuliittymänä.

SAMKin Finnan käyttö on lisääntynyt vuodesta toiseen, lukuvuoden aikana käyntejä tulee n. 17 000 kuukaudessa ja hakuja tehdään vieläkin enemmän.

finna_kaytto

Mitä mieltä asiakkaamme sitten ovat Finnasta?

Asteikolla 0–10 mitattuna saimme keskiarvoksi 8,24 (vertailun vuoksi 2014: 8,01 ja 2015: 8,12). Suunta on siis mukavasti lievästi ylöspäin, eli kokonaisuutena olemme liikkeessä oikeaan suuntaan. Hajonta oli tässä silmiinpistävän pientä, muutamia yksittäisiä numeroita oli suuntaan ja toiseen muuten lähes kaikki antoivat arvosanaksi 8 tai 9.

finna_arvosana

Suurin osa (65 %) kyselyn vastaajista käytti Finnaa opiskeluun tai koulutehtäviin liittyviin tarkoituksiin. Akateemiseen tutkimukseen Finnaa käytti 6 % vastaajista. Suurin osa vastaajista piti Finnaa myös helppokäyttöisenä, miellyttävänä ja hyödyllisenä (näitä arvioitiin asteikolla 1–5).

finna_helppo

Isoimmat käyttötarpeet olivat tietyn aineiston etsiminen (= kurssikirjat?) ja lainojen uusiminen/varausten teko. Hyvänä asiana pidettäköön sitä, että lähes kaikki ilmoittivat myös löytäneensä sen, mitä hakivat. Lainojen uusiminen ja varausten tekeminen onkin Finnassa tehty mahdollisimman helpoksi, mikä näkyy kirjastoissamme esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvänä varattujen kirjojen hyllystä hakemisena.

finna_löydän

Mielenkiintoista sinänsä, asiakkaamme halusivat myös löytää verkossa käytettävää aineistoa enemmän kuin perinteistä painettua aineistoa. Erityisesti kuvat, opinnäytetyöt (Theseus) ja lehdet artikkeleineen haluttiin sähköisinä, kirjojen osalta mentiin lähes tasaan, vaikka niissäkin verkkokirjat olivat hienoisena enemmistönä.

Mitä kehitysehdotuksia saimme kysymyksellä ”Miten hakupalvelua pitäisi kehittää, jotta antaisit sille paremman arvosanan?” Iso osa saadusta palautteesta koski e-aineistojen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä kurssiaineistojen riittävyyttä – niitä ja muita kehitysehdotuksia käymme tarkoin läpi kirjaston sisällä ja Finnan kehittämistiimissä. Tässä joitakin poimintoja itse Finnaan liittyvästä palautteesta:

  • Mobiiliversiota vielä kevyemmäksi.
  • Toimintavarmuutta pitää parantaa.
  • Voisiko saada helppokäyttöisemmäksi. Kesti kauan ennen kuin opin käyttämään ja edelleen vaikeuksia esim. sähköisten kirjojen kanssa
  • Enemmän kirjallisuutta ja etenkin netin kautta saatavaa aineistoa
  • Uusimmat painokset ensimmäisinä hakutuloksiin.
  • Aluksi Finnan käyttäminen tuntui haastavalta. Nyt kun sitä on jo pidemmän aikaa käyttänyt, ei ole enää mitään ongelmaa.
  • Joskus on ollut vaikea keksiä hakusanaa, jolla löytäisi sen mitä etsii.
  • Helppokäyttöisyys ja selkeiden ohjeiden löytäminen olisi varmasti hyväksi palvelulle. Itse osallistuin tunnille jossa perehdyttiin finnan käyttöön, mutta kaikilla ei tätä mahdollisuutta välttämättä ole.
  • Honestly, the interface is not feeling ’complete’ to me. Clearer icons for books, thesis, etc should exist. The results should be easier to understand for the non-librarian user.
  • Rajausvaihtoehdot selkeämmiksi.
  • Hakutulosten järjestys ei mielestäni aina ole ihan looginen.

 

Mitä ne oikein tekevät siellä kirjastossa

Mitä siellä kirjastossa oikein tehdään? Istuuko kirjastohenkilöstö vain lainatiskillä odottamassa asiakkaita? Tulevatko kirjat ja e-aineistot itsestään asiakkaiden käyttöön?

Kirjastohenkilöstöä on pääasiassa kahta ammattikuntaa -informaatikot ja tietopalvelusihteerit, he hoitavat aineiston hankinnan ja asiakaspalvelun pyörittämisen. Lisäksi kirjastossa on kirjastojärjestelmien ja verkkopalvelujen yms. ylläpitoa varten suunnittelija.

Kirjastohenkilöstön tehtävät ja toimenkuvat ovat muuttuneet hurjasti digitalisaation ja toimintaympäristön muutoksesta johtuen, toki olemme systemaattisesti kehittäneet toimintaamme tähän suuntaan jo useita vuosia. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuosi vuodelta ja prosesseja sekä toimintaa on kehitetty sitäkin kautta.

Henkilöstön tehtäviä voidaan tarkastella vaikkapa kirjaston prosesseihin käytetyn työajan kautta. Reilusta kymmenestä henkilötyövuodesta käytämme tänä vuonna kokoelmatyöhön lähes kolmasosan. Rauman ja Porin kirjastojen yhdistämiset ovat merkinneet sitä, että kokoelmatyöhön on käytetty parin viime vuoden aikana entistä enemmän aikaa. Kokoelmatyö sisältää mm. aineiston valinnan ja hankinnan, tarroitukset ja hyllytykset – kurssikirjojen hankinta kuuluu tähän, samoin kaikki muukin aineisto riippumatta siitä, onko kyseessä painettu vai sähköinen.

Aineiston käyttö vie puolet työajastamme. Tähän kuuluu perinteinen ja ehkä näkyvin tehtävämme eli asiakaspalvelu (lainaus/palautus/neuvonta), jonka suhteellinen osuus on kuitenkin vähentynyt mm. automatisoinnin ja verkkoaineistojen osuuden lisääntyessä sekä myös kirjastojen yhdistämisen kautta. Asiakaspalvelussa painopiste on siirtymässä neuvontaan, jota toteutamme niin paikan päällä kirjastoissa kuin sähköpostilla ja muilla verkkopalvelun keinoilla. Pyrimme olemaan näkyvillä kirjaston tiloissa, jotta asiakkaiden olisi helppo saada apua ja neuvontaa. INFOtelakan osuus sisältyy myös aineiston käyttöön, ja se onkin varsin merkittävästi lisääntynyt koko ajan. INFOtelakkaan käytetystä työajasta yhä kasvava osuus toteutetaan HILLin kautta verkossa, paikan päällä kirjastoissa toteutettava telakointikin on tosin vuosi vuodelta lisääntynyt. INFOtelakan kautta olemme myös mukana oppitunneilla tiedonhankinnan osaamista jakamista.

Kirjastojärjestelmien (Finna, Voyager, Nelli, Theseus), tietokantojen ja netti/intrasivujen sekä some-palvelujen tekniseen ylläpitoon kulutamme yhden henkilötyövuoden. Tämä tehtävä on tärkeässä asemassa palvelujen käytettävyyden kannalta ja sitä toteutamme yhteistyössä ICT-palvelujen, Kansalliskirjaston ja CSC:n kanssa.

Teemmehän me toki vielä paljon muutakin. Kirjastohenkilöstöä on mukana SAMKin kehittämisryhmissä, julkaisutietojen keräämisessä, opinnäytetöiden tallennuksessa, samoin kansallisessa kirjastoverkon yhteistyössä olemme aktiivisesti mukana, viestintä ja oman toimintamme jatkuva kehittäminen ovat myös tärkeitä tehtäviä. Somessa mukana oleminen tuntuu sekin lisääntyvän koko ajan. Kirjaston asiantuntijatehtävät ovat siis hyvinkin monipuolisia ja olemme mukana monessa SAMKin toiminnossa.

Ja lainatiskejähän meillä ei nykyisin ole, vaan palvelupisteitä.

 

Kuva: Katrin Kippasto

 

Tilastot kertovat kirjastosta totuuden??

Tilastoja voi tietenkin lukea monesta näkökulmasta ja valita omiin tarkoitusperiinsä sopivimpia. Kirjastojen osalta tilastotietojen kerääminen on kuitenkin pitkälti standardoitua ja mekin toimitamme pitkän listan tilastotietoja KITTiin eli Tieteellisten Kirjastojen Tilastotietokantaan. Kerätyt tiedot eivät kaikilta osin vastaa tarpeita, mutta onpa tuolla hyviäkin mittareita löydettävissä. Verkkopalvelujen (tai ylipäänsä sähköisten palvelujen) osalta KITT ei oikein istu nykyisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä puute tuli taas esiin, kun työstettiin ECIL-konferenssiin taustatiedoiksi INFOtelakan käyttötilastoja.

Vaikka tietynlainen tulkinnanvaraisuus tietojen syötössä onkin mahdollista, niin KITTin luvut antavat kyllä aika hyvän kuvan kirjastomme kehittymisestä vuosien varrella. Aineistokulujen osalta SAMKin kirjasto on pärjännyt kohtuullisen hyvin muihin amk-kirjastoihin verrattuna. Vuosittaiset aineistokulut ovat n. 300 000 euroa, kohdeväestöön suhteutettun hankimme opiskelijaa tai henkilöstöä kohden aineistoa vuosittain 51 eurolla. Mielenkiintoinen vertailukohta, että koko aineistokulujen määrä on lähes sama kuin v. 2002 (307 000 € vuonna 2015 ja 305 000 € vuonna 2002).

SAMKin kirjastossa sähköisen aineiston hankintaan käytetty rahamäärä ylitti painetun aineiston summan ensimmäistä kertaa 2014. YO-kirjastoissa vastaava kehitys on tapahtunut jo huomattavasti aikaisemmin, mutta muissa amk-kirjastoissa vasta viime vuonna. Erityisen selkeää on ollut painettuihin lehtiin käytetyn rahan väheneminen; niiden osuus kuluista oli vielä kymmenen vuotta sitten yli neljäsosa ja viime vuonna alle 10 %. Tämä kehitys näyttäisi edelleen kiihtyvän, sen sijaan painettuja kirjoja hankimme edelleen kohtuullisen paljon esim. kurssikirjoiksi.

Aineistohankinnan jakauma
Digitaalista aineistoa hankitaan painettua aineistoa enemmän.

Kuinka paljon meillä sitten on kokoelmissamme sähköistä aineistoa, eli nykyisin käytännössä verkkoaineistoa? Lehtiä on käytettävissä 15 000 ja verkkokirjoja 130 000. Vertailun vuoksi painettuja lehtiä tulee kirjastoon 650 vuosikertaa (10 v. sitten 1400 vsk) ja painettuja kirjoja on kokoelmissa 110 000 (10 v. sitten 145 000). Kehitys on ollut todella nopeaa, ottaen huomioon, että ensimmäiset verkkokirjat hankimme 2005.

Aineistoihin käytetty rahamäärä ei tietenkään kerro kaikkea toiminnan muutoksesta, vaan oleellista on ollut asiakkaiden käyttäytymisen muutos ja sen mukana tuleva kirjaston palvelutarjonnan ja henkilöstön tehtäväkuvien muuttu(a)minen. Sähköisten aineistojen lataukset ja painetun aineiston lainat ovat kohtuullisen vertailukelpoisia tietoja. Näiden pohjalta voi vahvistaa samansuuntaisen kehityksen, painetun aineiston käytöstä kohti sähköisiä. Lainojen (ja uusintojen) määrä on vähentynyt vuosittain (n. 5 – 10 % vuodessa), vastaavasti aineistolataukset ovat lisääntyneet vuosittain samassa suhteessa. Vaikka Theseuksessa olevia opinnäytetöitä ei laskettaisikaan, tehdään verkkoaineistoistamme (verkkokirjat ja lehtiartikkelit) vuosittain 300 000 latausta.

Lainat ja aineistolataukset
Elektronisen aineiston lataukset ovat ohittaneet painetun aineiston lainauksen.

Miten voimme kertoa omasta vaikuttavuudestamme opiskelujen etenemiseen, antavatko tilastot tukea kirjaston vaikuttavuuden osoittamiseen, kertovatko tilastot kirjaston toiminnan todellista muutosta? Eivät taatusti kerro koko kuvaa, siitä tuli hyvä esimerkki juuri hiljattain, kun etsimme tilastotietoa INFOtelakan verkkopalvelun kehittymisestä. KITT ei anna tähän mitään, mutta onneksi oli omat tilastot kerätty niin hyvin että saimme tämäntapaisen käppyrän. Tämä siis näyttää sitä, kuinka paljon HILLin käyttö INFOtelakalla on kasvanut (2016 mukana vain puolen vuoden luvut):

HILL sessions
Huomattava osa kirjaston INFOtelakka-ohjauksesta toteutetaan HILL-verkkopalvelun kautta. Kuviossa on vuodelta 2016 istunnot vain puolen vuoden ajalta.

Muutoksesta kertovat enemmän varmasti käyttäjäkyselyt ja muu kirjaston saama tai keräämä asiakaspalaute, mutta kyllähän 4500 aktiivista lainaajaa, 500 tuntia INFOtelakkaa, 40 000 lainaa (ja 160 000 uusintaa), 300 000 aineistolatausta, 320 000 tiedonhakua ja 150 000 kirjastokäyntiä kertovat merkittävästä palvelusta.