Mitä ne oikein tekevät siellä kirjastossa

Mitä siellä kirjastossa oikein tehdään? Istuuko kirjastohenkilöstö vain lainatiskillä odottamassa asiakkaita? Tulevatko kirjat ja e-aineistot itsestään asiakkaiden käyttöön?

Kirjastohenkilöstöä on pääasiassa kahta ammattikuntaa -informaatikot ja tietopalvelusihteerit, he hoitavat aineiston hankinnan ja asiakaspalvelun pyörittämisen. Lisäksi kirjastossa on kirjastojärjestelmien ja verkkopalvelujen yms. ylläpitoa varten suunnittelija.

Kirjastohenkilöstön tehtävät ja toimenkuvat ovat muuttuneet hurjasti digitalisaation ja toimintaympäristön muutoksesta johtuen, toki olemme systemaattisesti kehittäneet toimintaamme tähän suuntaan jo useita vuosia. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuosi vuodelta ja prosesseja sekä toimintaa on kehitetty sitäkin kautta.

Henkilöstön tehtäviä voidaan tarkastella vaikkapa kirjaston prosesseihin käytetyn työajan kautta. Reilusta kymmenestä henkilötyövuodesta käytämme tänä vuonna kokoelmatyöhön lähes kolmasosan. Rauman ja Porin kirjastojen yhdistämiset ovat merkinneet sitä, että kokoelmatyöhön on käytetty parin viime vuoden aikana entistä enemmän aikaa. Kokoelmatyö sisältää mm. aineiston valinnan ja hankinnan, tarroitukset ja hyllytykset – kurssikirjojen hankinta kuuluu tähän, samoin kaikki muukin aineisto riippumatta siitä, onko kyseessä painettu vai sähköinen.

Aineiston käyttö vie puolet työajastamme. Tähän kuuluu perinteinen ja ehkä näkyvin tehtävämme eli asiakaspalvelu (lainaus/palautus/neuvonta), jonka suhteellinen osuus on kuitenkin vähentynyt mm. automatisoinnin ja verkkoaineistojen osuuden lisääntyessä sekä myös kirjastojen yhdistämisen kautta. Asiakaspalvelussa painopiste on siirtymässä neuvontaan, jota toteutamme niin paikan päällä kirjastoissa kuin sähköpostilla ja muilla verkkopalvelun keinoilla. Pyrimme olemaan näkyvillä kirjaston tiloissa, jotta asiakkaiden olisi helppo saada apua ja neuvontaa. INFOtelakan osuus sisältyy myös aineiston käyttöön, ja se onkin varsin merkittävästi lisääntynyt koko ajan. INFOtelakkaan käytetystä työajasta yhä kasvava osuus toteutetaan HILLin kautta verkossa, paikan päällä kirjastoissa toteutettava telakointikin on tosin vuosi vuodelta lisääntynyt. INFOtelakan kautta olemme myös mukana oppitunneilla tiedonhankinnan osaamista jakamista.

Kirjastojärjestelmien (Finna, Voyager, Nelli, Theseus), tietokantojen ja netti/intrasivujen sekä some-palvelujen tekniseen ylläpitoon kulutamme yhden henkilötyövuoden. Tämä tehtävä on tärkeässä asemassa palvelujen käytettävyyden kannalta ja sitä toteutamme yhteistyössä ICT-palvelujen, Kansalliskirjaston ja CSC:n kanssa.

Teemmehän me toki vielä paljon muutakin. Kirjastohenkilöstöä on mukana SAMKin kehittämisryhmissä, julkaisutietojen keräämisessä, opinnäytetöiden tallennuksessa, samoin kansallisessa kirjastoverkon yhteistyössä olemme aktiivisesti mukana, viestintä ja oman toimintamme jatkuva kehittäminen ovat myös tärkeitä tehtäviä. Somessa mukana oleminen tuntuu sekin lisääntyvän koko ajan. Kirjaston asiantuntijatehtävät ovat siis hyvinkin monipuolisia ja olemme mukana monessa SAMKin toiminnossa.

Ja lainatiskejähän meillä ei nykyisin ole, vaan palvelupisteitä.

 

Kuva: Katrin Kippasto

 

Kirjavaa on SAMKin kirjaston uusi blogi

Tästä alkaa SAMKin kirjaston henkilökunnan uusi blogi nimeltään Kirjavaa. Jatkamme blogikirjoittelua vaihtelevin sävyin.

Nimi valikoitui muutamista kirjastolaisten ideoista. Ehdotus ”Kirjavaa päivää” tiivistettiin lyhyempään muotoon, joka erään informaatikon mukaan ”jättää tilaa tulkinnoille ja viittaa tähän meidän ydintuotteeseen”. Tämä lyhyempi nimi on helpompi nettiosoitteessakin.

Miksi sitten uusi blogi? Halusimme siirtää bloggaamisen Bloggerista SAMKin WordPress-alustalle, jolle nettisivustokin tänä vuonna kirjoitettiin uusiksi. Näin kirjastohenkilöstö pääsee ja ehkäpä innostuu tutustumaan suosituimpaan julkaisualustaan helpolla tavalla blogikirjoittamisen kautta. Tämä tukee meillä SAMKissa ajankohtaista digiteemaa.

Samalla tuli kokeiltua, saisiko Bloggerissa olevat tekstit ja kuvat tuotua siististi WordPressiin sen tuontityökalulla. Tekstit kyllä siirtyivät jotenkin xml-tiedoston kautta, mutta kuvia tuontityökalu ei kyennyt siirtämään. Eli ei saanut. Ehkä on olemassa jokin muu työkalu, jolla homma onnistuu.

Vanhempia juttujamme vuosilta 2007–2016 voit siis lukea Bloggerista kuten