Opiskelija tiskin takana

Vaikka olen aloittanut kirjastoalan opiskelun vasta reilu vuosi sitten, minulta on kysytty jo monta kertaa, mitä edes teen töissä, kun nykyään kirjatkin lainataan automaatilta. Viimeksi se oli kummisetäni. ”Mitä te oikein siellä kirjastossa puuhaatte?” Onhan se totta, että kirjastot ja sen mukana niiden työtehtävät ovat muuttuneet, mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet.

Harjoitteluni SAMKin Rauman kampuskirjastossa oli minulle toinen pakollinen harjoitteluni kirjasto- ja tietopalvelun koulutuksessa, joten jonkinlainen ote tavallisimmista hommista minulla oli jo ensimmäisen rupeaman jäljiltä hyppysissäni. Tavat ja tilat kuitenkin vaihtelevat kirjastosta riippuen, joten käytännössä aloitin alusta. Opettelin lainaamisen, palauttamisen, varaamisen, kirjastokortin tekemisen ja asiakastietojen käsittelyn. Vakikirjastolaisia kuuntelemalla osasin pikkuhiljaa paremmin auttaa asiakkaita kaikenkarvaisissa pulmissa, koska jokaiseen työpaikkaan liittyy valtava määrä sisäpiiritietoa.

Kirjoja liikkuu joka päivä eri suuntiin. Niitä noudetaan varauskuittien mukaisesti varaushyllyyn, niitä haetaan palautuslaatikoista ja niitä palautetaan tiskille. Niitä palautuu myös muista SAMK-kirjastoista, jonne niitä lähetetäänkin yleensä päivittäin. Palautetut kirjat luonnollisesti hyllytetään, jolloin pääsee samalla paremmin perille kirjaston kokoelman sisällöstäkin. Hyllyjä pitää muutenkin siistiä tasaisin väliajoin.

Hyllyjä läpi käydessä osuu silmiin väärällä paikalla olevia tai vanhoja, huonokuntoisiakin kirjoja, joita ei välttämättä ole lainattu vuosikausiin. Iäkkäitä kirjoja olen kiikuttanut vakituisten työntekijöiden vaivoiksi, jotta he voivat arvioida, poistetaanko kirja kokoelmasta. Olen myös auttanut kokoelman läpi käymisessä järjestelmällisesti isompi pala – tai oikeastaan hyllyluokka – kerrallaan. Vanhaa aineistoa on tarpeellista poistaa, kun se ei hyödytä asiakkaita. Tarkoituksena oli myös saada tyhjäksi jääviä hyllyjä pois, jolloin tilalle voisi järjestää opiskelijoille lisää hiljaista työskentelytilaa.

Vaikka verkkoaineistot ovat yhä suurempi osa kirjaston kokoelmaa, uusia painettujakin kirjoja hankitaan kaiken aikaa. Olen saanut tutustua toivotun tai hyväksi havaitun niteen hankintaan tilaamisesta vastaanottamiseen, kappaleen luettelointiin kirjastojärjestelmään sekä tarroittamiseen ja leimaamiseen. Päivittäin postissa tulee myös sanoma- ja aikakauslehtiä, jotka merkitään saapuneiksi kirjaston tietokoneelle ennen kuin ne kiikutetaan lehtilukusaliin.

Tiiviissä työyhteisössä ja pienemmän kokoisessa toimipaikassa pääsi paremmin kokeilemaan eri asioita ja ottamaan vastuullisempiakin hommia. Eniten taisin kuitenkin nauttia niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin uutuushyllyn järjestelystä. Ja jos poistokirjat olivat riveissään värien mukaan, ilmoittaudun syylliseksi.

Nyt harjoitteluni on jo päättynyt, mutta käteen jääneet kokemukset hyödyttävät minua varmasti tulevina työvuosina, eikä sekään haittaa, että minulla oli oikeasti erittäin mukavaa. Olin utelias näkemään tiskin takaa, millainen osa kampuskirjastolla todella on opiskelijoiden arkeen. SAMKin Rauman kirjasto tuntuu olevan ensisijaisesti opiskeluaineiston ja työskentelytilan keskus. Olen varma, että kampuskirjaston viihtyisyydellä ja tilojen toimivuudella on suuri merkitys, kuten myös sillä, että henkilökunta on helposti lähestyttävää. Kysyä kannattaa aina – monille kirjastolaisille on kaikkein palkitsevinta, kun voi auttaa asiakasta pulmissaan.

Teksti: Salla Haapio

Kuvat: Salla Haapio ja Katrin Kippasto

Kirjasto on oppimo

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta.

Tilojen uudistamisen yhteydessä Raumalla ja Porissa yhdistettiin kampuskirjastot isommiksi kokonaisuuksiksi. Raumalla muutto tapahtui kesällä 2015 ja Porissa kesällä 2017. Kirjastojen yhdistäminen ei ole ihan pieni työ, vaan siinä joudutaan kokoelmien siivoamisen, tarroittamisen, yhtenäistämisen ja karsimisen lisäksi miettimään erilaisten käytäntöjen ja uusien toimintamallien hiomista.

Muuttolaatikoita ja tarroitusta
Kirjoihin liimattiin ja koodattiin RFID-tarrat.

Porin varsinainen muutto alkoi toukokuun 2017 alussa. Tällöin pakkasimme vanhojen kirjastojen aineistot muuttolaatikoihin, joita kertyikin reilut 1500. Näihin laatikoihin mahtui 45 000 kirjaa, 9000 opinnäytetyötä ja 5500 lehteä. Lisäksi muutimme osan kalusteistamme, joita hyödynnettiin kirjaston alakerrassa.

Kirjakokoelma on sijoitettu pääosin kirjaston alakertaan.

Monimuotoisen oppimisympäristön ajatuksella pääosa kirjakokoelmastamme sijoitettiin alakertaan, jonne on kulku kirjaston tilasta. Katutasoon  sijoitettiin eniten lainattu aineisto, kurssikirjat. Samoin uusimmat lehdet löytyvät katutasosta. Kadulle avautuvaa maisemaa hallitsee joustava ja muunneltava oppimo. Tarjolla on ryhmätyötiloja, sohvaryhmiä ja eri kokoisia pöytäryhmiä. Hiljaisempaa ympäristöä kaipaaville löytyy tiloja, samoin rennompaan oleskeluun. INFOtelakka-palvelu toimii omassa nurkkauksessaan, tai oikeastaan kahdessakin, sillä toisessa kohdassa hoidetaan kirjastoinfoja ja ryhmäohjauksia ja toisaalla taas henkilökohtaisempaa neuvontaa.

Palvelupiste
Kirjasto tarjoaa palvelua ja ohjausta.

Lopputuloksen (tai väliaikatuloksen, toimintaympäristömmehän on jatkuvassa muutoksessa) näet ja voit itse arvioida kampuskirjastojemme uudistetuissa tiloissa. Ensikokemusten perusteella asiakkaamme ovat löytäneet tilat jopa odotettuakin paremmin. Iloisena olemme huomanneet, että tiloja käytetään paljon myös vapaamuotoisiin palavereihin ja ohjaustilanteisiin.