SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa

Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa.  Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017.

Kirjastopalveluja kokonaisuudessaan arvioidaan sekä AVOP-kyselyssä (”Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat oppimistani”) että Käyttäjäkyselyssä (”Palvelu kokonaisuudessaan”). AVOP-kyselyssä saimme 2016 arvosanaksi 5,8 mikä on hieman AMK-kirjastojen keskiarvon yläpuolella. Käyttäjäkyselyssä arvio oli 4,4. Kuten vastauksissa asia ilmaistaan: ”Kirjastot ovat mielestäni amkien ja yliopistojen sieluja – ei voi yhtään aliarvioida” tai ”Mikään tietojärjestelmä ei korvaa hyvää, asiantuntevaa ja ammattitaitoista palvelua”.

Samkilaista kohti kirjastopalveluihin panostettiin 151 € vuodessa (AMK-kirjastojen keskiarvo 175 €). Koko SAMKin menoista kirjaston osuus on hieman alle 3 %, mikä on amkien hyvää keskitasoa. Kirjastohenkilöstön suhteellinen osuus on SAMKissa  hieman AMK-kirjastojen keskiarvon alapuolella (1,7 vs. 2,1).

Tilastolukujen perusteella v. 2016 jokainen SAMKin opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva kävi kirjastossa fyysisesti tai verkon kautta 50 kertaa (verkkokäyntejä oli hieman enemmän kuin fyysisiä eli 165 000 vs. 145 000), mikä on huomattavasti enemmän kuin AMK-kirjastoissa keskimäärin. Suurin selittävä tekijä on verkko-opetuksen ja sitä kautta verkkoaineistojen korostunut merkitys SAMKissa, mihin on myös kirjaston suunnalta panostettu jo pitkään. Aineistojen hankintaan käytimme kokonaisuudessaan 45 euroa jokaista SAMKilaista kohti (yhteensä 283 000 €), mistä verkkoaineistojen hankintaan 60 %. Verkkoaineistojen suhteellinen osuus hankinnoista on jatkuvasti lisääntynyt, vastaavasti taas erityisesti painettujen lehtien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta.

2014 saavutimme yhden virstanpylvään, silloin oli ensimmäinen vuosi, jolloin verkkokirjojen määrä ylitti painettujen kirjojen määrän.

Erittäin mielenkiintoista on havaita, että palvelujemme käyttäjien arvioidessa erilaisia palveluja ja aineistoja jäi painettujen lehtien tärkeys arvioinneissa huomattavasti muita vähäisemmäksi (painetut lehdet 3,6 vs. e-lehdet 4,3 ja e-kirjat 4,7). Olemme joko ymmärtäneet asiakkaiden tarpeet etukäteen tai markkinoineet e-palveluja vahvasti – yhtä kaikki, painettujen lehtien määriä olemme vähentäneet tuntuvasti jo vuosia ja panostaneet hankinnoissa verkkolehtiin.

Aineistomme ovat haettavissa pääsääntöisesti yhden asiakasliittymän – Finna – kautta. SAMKilainen teki Finnasta 2016 keskimäärin 30 hakua eli yhteensä hakuja tehtiin lähes 200 000.  Finnasta tehdään myös palautekysely vuosittain, siinä saimme perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna arvioksi 8,2. Arvosana on parantunut vuosittain hieman, samalla kun käyttöliittymää ja kattavuutta on selkiytetty ja parannettu, myös Finnan tunnettuus on lisääntynyt samaa tahtia.

Kirjaston aineistojen käyttöä voi katsoa myös latausmäärien ja lainausten kautta. Tarkasteltaessa aineistojen käyttöä huomataan, että samkilainen käyttää aineistojamme lähes 240 kertaa vuosittain. Huomattakoon tässä kuitenkin tilastoharha, sillä tuosta luvusta iso osa on Theseuksen käyttöä ja siitä taas SAMKin ulkopuolelta tuleva käyttö on suurta. Perinteistä painettujen aineistojen lainaustakin toki tehtiin 32 kertaa vuodessa, mikä sekin on hieman yli AMK-kirjastojen keskiarvon (28 lainaa).

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Käyttäjäkyselyn mukaan tilamme vastaavat työskentelytarpeita arvolla 4,1. Tilojen tarve on tullut Käyttäjäkyselyjen palautteessa selkeästi esille aikaisemminkin, mutta vieläkin korostetummin asia tuli tämän vuoden kyselyn palautteessa ”enemmän ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen opiskelun tiloja”. Opiskelun ja opetuksen muuttuessa tilojen käyttö ja tarve muuttuu myös.

INFOtelakka vastaa erityisesti opiskelijoidemme tiedonhaun ongelmien ratkaisuun. Palvelua tarjotaan sekä paikan päällä että HILLin kautta, niin ryhmille kuin henkilökohtaisestikin, ilahduttavan paljon yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa.  Parin vuoden aikana telakan toiminta on vakiintunut ja käyttö lisääntynyt nopeasti, samalla myös saatu palaute on ollut hyvin positiivista.

Tieteellisten kirjastojen KITT-tilastoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/.

Tilastot kertovat kirjastosta totuuden??

Tilastoja voi tietenkin lukea monesta näkökulmasta ja valita omiin tarkoitusperiinsä sopivimpia. Kirjastojen osalta tilastotietojen kerääminen on kuitenkin pitkälti standardoitua ja mekin toimitamme pitkän listan tilastotietoja KITTiin eli Tieteellisten Kirjastojen Tilastotietokantaan. Kerätyt tiedot eivät kaikilta osin vastaa tarpeita, mutta onpa tuolla hyviäkin mittareita löydettävissä. Verkkopalvelujen (tai ylipäänsä sähköisten palvelujen) osalta KITT ei oikein istu nykyisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä puute tuli taas esiin, kun työstettiin ECIL-konferenssiin taustatiedoiksi INFOtelakan käyttötilastoja.

Vaikka tietynlainen tulkinnanvaraisuus tietojen syötössä onkin mahdollista, niin KITTin luvut antavat kyllä aika hyvän kuvan kirjastomme kehittymisestä vuosien varrella. Aineistokulujen osalta SAMKin kirjasto on pärjännyt kohtuullisen hyvin muihin amk-kirjastoihin verrattuna. Vuosittaiset aineistokulut ovat n. 300 000 euroa, kohdeväestöön suhteutettun hankimme opiskelijaa tai henkilöstöä kohden aineistoa vuosittain 51 eurolla. Mielenkiintoinen vertailukohta, että koko aineistokulujen määrä on lähes sama kuin v. 2002 (307 000 € vuonna 2015 ja 305 000 € vuonna 2002).

SAMKin kirjastossa sähköisen aineiston hankintaan käytetty rahamäärä ylitti painetun aineiston summan ensimmäistä kertaa 2014. YO-kirjastoissa vastaava kehitys on tapahtunut jo huomattavasti aikaisemmin, mutta muissa amk-kirjastoissa vasta viime vuonna. Erityisen selkeää on ollut painettuihin lehtiin käytetyn rahan väheneminen; niiden osuus kuluista oli vielä kymmenen vuotta sitten yli neljäsosa ja viime vuonna alle 10 %. Tämä kehitys näyttäisi edelleen kiihtyvän, sen sijaan painettuja kirjoja hankimme edelleen kohtuullisen paljon esim. kurssikirjoiksi.

Aineistohankinnan jakauma
Digitaalista aineistoa hankitaan painettua aineistoa enemmän.

Kuinka paljon meillä sitten on kokoelmissamme sähköistä aineistoa, eli nykyisin käytännössä verkkoaineistoa? Lehtiä on käytettävissä 15 000 ja verkkokirjoja 130 000. Vertailun vuoksi painettuja lehtiä tulee kirjastoon 650 vuosikertaa (10 v. sitten 1400 vsk) ja painettuja kirjoja on kokoelmissa 110 000 (10 v. sitten 145 000). Kehitys on ollut todella nopeaa, ottaen huomioon, että ensimmäiset verkkokirjat hankimme 2005.

Aineistoihin käytetty rahamäärä ei tietenkään kerro kaikkea toiminnan muutoksesta, vaan oleellista on ollut asiakkaiden käyttäytymisen muutos ja sen mukana tuleva kirjaston palvelutarjonnan ja henkilöstön tehtäväkuvien muuttu(a)minen. Sähköisten aineistojen lataukset ja painetun aineiston lainat ovat kohtuullisen vertailukelpoisia tietoja. Näiden pohjalta voi vahvistaa samansuuntaisen kehityksen, painetun aineiston käytöstä kohti sähköisiä. Lainojen (ja uusintojen) määrä on vähentynyt vuosittain (n. 5 – 10 % vuodessa), vastaavasti aineistolataukset ovat lisääntyneet vuosittain samassa suhteessa. Vaikka Theseuksessa olevia opinnäytetöitä ei laskettaisikaan, tehdään verkkoaineistoistamme (verkkokirjat ja lehtiartikkelit) vuosittain 300 000 latausta.

Lainat ja aineistolataukset
Elektronisen aineiston lataukset ovat ohittaneet painetun aineiston lainauksen.

Miten voimme kertoa omasta vaikuttavuudestamme opiskelujen etenemiseen, antavatko tilastot tukea kirjaston vaikuttavuuden osoittamiseen, kertovatko tilastot kirjaston toiminnan todellista muutosta? Eivät taatusti kerro koko kuvaa, siitä tuli hyvä esimerkki juuri hiljattain, kun etsimme tilastotietoa INFOtelakan verkkopalvelun kehittymisestä. KITT ei anna tähän mitään, mutta onneksi oli omat tilastot kerätty niin hyvin että saimme tämäntapaisen käppyrän. Tämä siis näyttää sitä, kuinka paljon HILLin käyttö INFOtelakalla on kasvanut (2016 mukana vain puolen vuoden luvut):

HILL sessions
Huomattava osa kirjaston INFOtelakka-ohjauksesta toteutetaan HILL-verkkopalvelun kautta. Kuviossa on vuodelta 2016 istunnot vain puolen vuoden ajalta.

Muutoksesta kertovat enemmän varmasti käyttäjäkyselyt ja muu kirjaston saama tai keräämä asiakaspalaute, mutta kyllähän 4500 aktiivista lainaajaa, 500 tuntia INFOtelakkaa, 40 000 lainaa (ja 160 000 uusintaa), 300 000 aineistolatausta, 320 000 tiedonhakua ja 150 000 kirjastokäyntiä kertovat merkittävästä palvelusta.