Opiskelija tiskin takana

Vaikka olen aloittanut kirjastoalan opiskelun vasta reilu vuosi sitten, minulta on kysytty jo monta kertaa, mitä edes teen töissä, kun nykyään kirjatkin lainataan automaatilta. Viimeksi se oli kummisetäni. ”Mitä te oikein siellä kirjastossa puuhaatte?” Onhan se totta, että kirjastot ja sen mukana niiden työtehtävät ovat muuttuneet, mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet.

Harjoitteluni SAMKin Rauman kampuskirjastossa oli minulle toinen pakollinen harjoitteluni kirjasto- ja tietopalvelun koulutuksessa, joten jonkinlainen ote tavallisimmista hommista minulla oli jo ensimmäisen rupeaman jäljiltä hyppysissäni. Tavat ja tilat kuitenkin vaihtelevat kirjastosta riippuen, joten käytännössä aloitin alusta. Opettelin lainaamisen, palauttamisen, varaamisen, kirjastokortin tekemisen ja asiakastietojen käsittelyn. Vakikirjastolaisia kuuntelemalla osasin pikkuhiljaa paremmin auttaa asiakkaita kaikenkarvaisissa pulmissa, koska jokaiseen työpaikkaan liittyy valtava määrä sisäpiiritietoa.

Kirjoja liikkuu joka päivä eri suuntiin. Niitä noudetaan varauskuittien mukaisesti varaushyllyyn, niitä haetaan palautuslaatikoista ja niitä palautetaan tiskille. Niitä palautuu myös muista SAMK-kirjastoista, jonne niitä lähetetäänkin yleensä päivittäin. Palautetut kirjat luonnollisesti hyllytetään, jolloin pääsee samalla paremmin perille kirjaston kokoelman sisällöstäkin. Hyllyjä pitää muutenkin siistiä tasaisin väliajoin.

Hyllyjä läpi käydessä osuu silmiin väärällä paikalla olevia tai vanhoja, huonokuntoisiakin kirjoja, joita ei välttämättä ole lainattu vuosikausiin. Iäkkäitä kirjoja olen kiikuttanut vakituisten työntekijöiden vaivoiksi, jotta he voivat arvioida, poistetaanko kirja kokoelmasta. Olen myös auttanut kokoelman läpi käymisessä järjestelmällisesti isompi pala – tai oikeastaan hyllyluokka – kerrallaan. Vanhaa aineistoa on tarpeellista poistaa, kun se ei hyödytä asiakkaita. Tarkoituksena oli myös saada tyhjäksi jääviä hyllyjä pois, jolloin tilalle voisi järjestää opiskelijoille lisää hiljaista työskentelytilaa.

Vaikka verkkoaineistot ovat yhä suurempi osa kirjaston kokoelmaa, uusia painettujakin kirjoja hankitaan kaiken aikaa. Olen saanut tutustua toivotun tai hyväksi havaitun niteen hankintaan tilaamisesta vastaanottamiseen, kappaleen luettelointiin kirjastojärjestelmään sekä tarroittamiseen ja leimaamiseen. Päivittäin postissa tulee myös sanoma- ja aikakauslehtiä, jotka merkitään saapuneiksi kirjaston tietokoneelle ennen kuin ne kiikutetaan lehtilukusaliin.

Tiiviissä työyhteisössä ja pienemmän kokoisessa toimipaikassa pääsi paremmin kokeilemaan eri asioita ja ottamaan vastuullisempiakin hommia. Eniten taisin kuitenkin nauttia niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin uutuushyllyn järjestelystä. Ja jos poistokirjat olivat riveissään värien mukaan, ilmoittaudun syylliseksi.

Nyt harjoitteluni on jo päättynyt, mutta käteen jääneet kokemukset hyödyttävät minua varmasti tulevina työvuosina, eikä sekään haittaa, että minulla oli oikeasti erittäin mukavaa. Olin utelias näkemään tiskin takaa, millainen osa kampuskirjastolla todella on opiskelijoiden arkeen. SAMKin Rauman kirjasto tuntuu olevan ensisijaisesti opiskeluaineiston ja työskentelytilan keskus. Olen varma, että kampuskirjaston viihtyisyydellä ja tilojen toimivuudella on suuri merkitys, kuten myös sillä, että henkilökunta on helposti lähestyttävää. Kysyä kannattaa aina – monille kirjastolaisille on kaikkein palkitsevinta, kun voi auttaa asiakasta pulmissaan.

Teksti: Salla Haapio

Kuvat: Salla Haapio ja Katrin Kippasto

Kirjasto on oppimo

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Tällaisen ajatuksen pohjalta aloitettiin joitain vuosia sitten SAMKissa Porin kirjaston uuden tilojen suunnittelu ja Rauman kirjaston uudistaminen. Näiden isojen hankkeiden rinnalla uudistettiin myös Kuninkaisten ja Taidekoulun kirjastoja asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Tilojen lisäksi samalla koko palvelukonseptiamme uudistetaan, kirjastopalveluthan toimivat nykyisin vahvasti myös verkossa. Vinkkejä ja toiveita tarpeista saimme vuosien varrella opiskelijoilta erilaisten käyttäjäkyselyjen ja suoran palautteen kautta.

Tilojen uudistamisen yhteydessä Raumalla ja Porissa yhdistettiin kampuskirjastot isommiksi kokonaisuuksiksi. Raumalla muutto tapahtui kesällä 2015 ja Porissa kesällä 2017. Kirjastojen yhdistäminen ei ole ihan pieni työ, vaan siinä joudutaan kokoelmien siivoamisen, tarroittamisen, yhtenäistämisen ja karsimisen lisäksi miettimään erilaisten käytäntöjen ja uusien toimintamallien hiomista.

Muuttolaatikoita ja tarroitusta
Kirjoihin liimattiin ja koodattiin RFID-tarrat.

Porin varsinainen muutto alkoi toukokuun 2017 alussa. Tällöin pakkasimme vanhojen kirjastojen aineistot muuttolaatikoihin, joita kertyikin reilut 1500. Näihin laatikoihin mahtui 45 000 kirjaa, 9000 opinnäytetyötä ja 5500 lehteä. Lisäksi muutimme osan kalusteistamme, joita hyödynnettiin kirjaston alakerrassa.

Kirjakokoelma on sijoitettu pääosin kirjaston alakertaan.

Monimuotoisen oppimisympäristön ajatuksella pääosa kirjakokoelmastamme sijoitettiin alakertaan, jonne on kulku kirjaston tilasta. Katutasoon  sijoitettiin eniten lainattu aineisto, kurssikirjat. Samoin uusimmat lehdet löytyvät katutasosta. Kadulle avautuvaa maisemaa hallitsee joustava ja muunneltava oppimo. Tarjolla on ryhmätyötiloja, sohvaryhmiä ja eri kokoisia pöytäryhmiä. Hiljaisempaa ympäristöä kaipaaville löytyy tiloja, samoin rennompaan oleskeluun. INFOtelakka-palvelu toimii omassa nurkkauksessaan, tai oikeastaan kahdessakin, sillä toisessa kohdassa hoidetaan kirjastoinfoja ja ryhmäohjauksia ja toisaalla taas henkilökohtaisempaa neuvontaa.

Palvelupiste
Kirjasto tarjoaa palvelua ja ohjausta.

Lopputuloksen (tai väliaikatuloksen, toimintaympäristömmehän on jatkuvassa muutoksessa) näet ja voit itse arvioida kampuskirjastojemme uudistetuissa tiloissa. Ensikokemusten perusteella asiakkaamme ovat löytäneet tilat jopa odotettuakin paremmin. Iloisena olemme huomanneet, että tiloja käytetään paljon myös vapaamuotoisiin palavereihin ja ohjaustilanteisiin.

SAMKin opiskelija käy kirjastossa lähes 50 kertaa vuodessa

Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa.  Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017.

Kirjastopalveluja kokonaisuudessaan arvioidaan sekä AVOP-kyselyssä (”Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat oppimistani”) että Käyttäjäkyselyssä (”Palvelu kokonaisuudessaan”). AVOP-kyselyssä saimme 2016 arvosanaksi 5,8 mikä on hieman AMK-kirjastojen keskiarvon yläpuolella. Käyttäjäkyselyssä arvio oli 4,4. Kuten vastauksissa asia ilmaistaan: ”Kirjastot ovat mielestäni amkien ja yliopistojen sieluja – ei voi yhtään aliarvioida” tai ”Mikään tietojärjestelmä ei korvaa hyvää, asiantuntevaa ja ammattitaitoista palvelua”.

Samkilaista kohti kirjastopalveluihin panostettiin 151 € vuodessa (AMK-kirjastojen keskiarvo 175 €). Koko SAMKin menoista kirjaston osuus on hieman alle 3 %, mikä on amkien hyvää keskitasoa. Kirjastohenkilöstön suhteellinen osuus on SAMKissa  hieman AMK-kirjastojen keskiarvon alapuolella (1,7 vs. 2,1).

Tilastolukujen perusteella v. 2016 jokainen SAMKin opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva kävi kirjastossa fyysisesti tai verkon kautta 50 kertaa (verkkokäyntejä oli hieman enemmän kuin fyysisiä eli 165 000 vs. 145 000), mikä on huomattavasti enemmän kuin AMK-kirjastoissa keskimäärin. Suurin selittävä tekijä on verkko-opetuksen ja sitä kautta verkkoaineistojen korostunut merkitys SAMKissa, mihin on myös kirjaston suunnalta panostettu jo pitkään. Aineistojen hankintaan käytimme kokonaisuudessaan 45 euroa jokaista SAMKilaista kohti (yhteensä 283 000 €), mistä verkkoaineistojen hankintaan 60 %. Verkkoaineistojen suhteellinen osuus hankinnoista on jatkuvasti lisääntynyt, vastaavasti taas erityisesti painettujen lehtien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta.

2014 saavutimme yhden virstanpylvään, silloin oli ensimmäinen vuosi, jolloin verkkokirjojen määrä ylitti painettujen kirjojen määrän.

Erittäin mielenkiintoista on havaita, että palvelujemme käyttäjien arvioidessa erilaisia palveluja ja aineistoja jäi painettujen lehtien tärkeys arvioinneissa huomattavasti muita vähäisemmäksi (painetut lehdet 3,6 vs. e-lehdet 4,3 ja e-kirjat 4,7). Olemme joko ymmärtäneet asiakkaiden tarpeet etukäteen tai markkinoineet e-palveluja vahvasti – yhtä kaikki, painettujen lehtien määriä olemme vähentäneet tuntuvasti jo vuosia ja panostaneet hankinnoissa verkkolehtiin.

Aineistomme ovat haettavissa pääsääntöisesti yhden asiakasliittymän – Finna – kautta. SAMKilainen teki Finnasta 2016 keskimäärin 30 hakua eli yhteensä hakuja tehtiin lähes 200 000.  Finnasta tehdään myös palautekysely vuosittain, siinä saimme perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna arvioksi 8,2. Arvosana on parantunut vuosittain hieman, samalla kun käyttöliittymää ja kattavuutta on selkiytetty ja parannettu, myös Finnan tunnettuus on lisääntynyt samaa tahtia.

Kirjaston aineistojen käyttöä voi katsoa myös latausmäärien ja lainausten kautta. Tarkasteltaessa aineistojen käyttöä huomataan, että samkilainen käyttää aineistojamme lähes 240 kertaa vuosittain. Huomattakoon tässä kuitenkin tilastoharha, sillä tuosta luvusta iso osa on Theseuksen käyttöä ja siitä taas SAMKin ulkopuolelta tuleva käyttö on suurta. Perinteistä painettujen aineistojen lainaustakin toki tehtiin 32 kertaa vuodessa, mikä sekin on hieman yli AMK-kirjastojen keskiarvon (28 lainaa).

Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Käyttäjäkyselyn mukaan tilamme vastaavat työskentelytarpeita arvolla 4,1. Tilojen tarve on tullut Käyttäjäkyselyjen palautteessa selkeästi esille aikaisemminkin, mutta vieläkin korostetummin asia tuli tämän vuoden kyselyn palautteessa ”enemmän ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen opiskelun tiloja”. Opiskelun ja opetuksen muuttuessa tilojen käyttö ja tarve muuttuu myös.

INFOtelakka vastaa erityisesti opiskelijoidemme tiedonhaun ongelmien ratkaisuun. Palvelua tarjotaan sekä paikan päällä että HILLin kautta, niin ryhmille kuin henkilökohtaisestikin, ilahduttavan paljon yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa.  Parin vuoden aikana telakan toiminta on vakiintunut ja käyttö lisääntynyt nopeasti, samalla myös saatu palaute on ollut hyvin positiivista.

Tieteellisten kirjastojen KITT-tilastoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/.

Hankkeiden tiedonhaku haastaa ammattilaisen – case SUVAKE

Sairaanhoitajakoulutuksen uuden valintakoemenetelmän kehittäminen -hankkeessa (SUVAKE) oli tavoitteena kehittää valtakunnallisesti käyttöön otettava valintakoemenetelmä. Tämä sähköinen valintakoe oli käytössä marraskuussa neljässä ammattikorkeakoulussa, joista SAMK oli yksi. Tästä on kerrottu mm. SAMKin sivuilla 28.11.2016. Uudesta valintakokeesta on uutisoinut myös Yle 1.4.2017.

Oli mielenkiintoista ja haasteellista olla SAMKin kirjaston puolelta tukemassa SUVAKE-hanketta maaliskuusta 2015 huhtikuuhun 2016 asti – paljolti tietopalvelun keinoin. Tiilimäen kirjastossa haimme opettajille aineistoa, kuten kirjoja ja artikkeleita, hankkeeseen liittyvistä aiheista: muun muassa opiskelijoiden oppimis- ja työskentelyvalmiuksista, kielen ymmärtämisen perustaidosta, kielen merkityssisällöistä ja -suhteista, tiedonhankintaosaamisen mittaamisesta, loogisesta päättelystä ja ongelmanratkaisusta.

Minäpystyvyys – mitä ihmettä?

Kirjaston puoleen käännytään runsaan tietomäärän seulomisessa, tiedon ja juuri niiden oikeiden artikkeleiden ja asioihin kuuluvien liittymäkohtien löytämisessä. Meitä lähestytään ns. avainsanoin, jotka voivat olla myös englanniksi. Koska kirjaston tiedonhaun asiantuntijallekin aiheet ovat joskus hyvin erilaisia tai monimutkaisiakin, ennen tiedonhakua täytyy aihepiiriä avata itsellekin saatujen avainsanojen sekä myös tiedon tarvitsijan kanssa käydyn keskustelun perusteella.

Tarkoituksena on tarkentaa aihetta siten, että lähdemme tiedon haussa oikeaan suuntaan alusta asti. Esimerkiksi englanninkielisten avainsanojen, kuten self-efficacy (minäpystyvyys), sekä aihepiiriin liittyvien yksityiskohtien kääntäminen englannista suomeksi osaltaan aloittaa tiedonhakuprosessin. Myös keskustelu case-tiedonhausta työkaverin kanssa virkistää välillä ajattelua, mikä monipuolistaa joskus hyvinkin vieraiden aiheiden tiedonhakua.

Asiantuntijakin oppii uutta

Kirjastosta osallistumme mielellämme erilaisten hankkeiden kirjallisten lähdeaineistojen, kuten tieteellisten artikkeleiden ja esimerkiksi tehtyjen seurantatutkimusten etsimiseen ja hyödyntämiseen, koska monipuolinen tiedonhaku osaltaan lisää myös kirjastoammattilaisen asiantuntijuutta ja tietämystä hyvinkin erilaisista asioista.

Tiedonhakutyö ei ole aina nopeaa, koska pieniin murusiin pilkotut aihepiirin osat pitää saada yhdistymään suuremmiksi kokonaisuuksiksi tiedonhakuprosessissa. Oikeaa tietoa oikeaan aihepiiriin on se apu, jota tutkija työssään voi hyödyntää. Tässä me kirjaston tiedonhaun osaajat voimme tarjota osaamistamme.

Tieto jatkuvassa kierrossa

Kirjaston ammattilaisten tiedonhakujen tulokset muokkautuvat tutkijoiden käsissä ja saavat julkisuutta, kun hankkeiden tulokset otetaan käyttöön. Näin tapahtui myös SUVAKE-hankkeen toteutumisessa.

Oppiminen jatkuu valmistumisen jälkeen
Kirjasto palvelee opiskelijaa myös valmistumisen jälkeen.

Kaikki tehty työ lisää merkittävästi osaltaan myös kirjaston tietopääoman hyödyntämistä yhteiseksi hyväksi. Yleisesti katsoen kirjaston roolista tiedonhakuprosesseissa lopputuloksena on, että tutkijoiden tekemät väitöskirjat julkistetaan ja opiskelijat saavat opinnäytteensä valmiiksi. He siirtyvät työelämään ja kehittävät työelämässä projekteja, joissa kirjasto jälleen voi olla tiedontarpeiden tukena. Ammattikorkeakoulun kirjasto palvelee myös valmistumisen jälkeen.

Raija ja Irina

Finna sai hyvät arvostelut asiakkailta: ”Kymppiä ei vaan ikinä voi antaa, sillä täydellisyys ei ole mahdollista.”

Finna on monivuotisessa KDK-hankkeessa toteutettu asiakasliittymä, jota hyödyntävät kirjastot, museot ja arkistot. Kansalliskirjasto järjestää kansallisista kirjastopalveluista säännöllisesti käyttäjäkyselyitä.  Finnan käyttäjäkyselyn tuloksista on yhteenvetoa Kansalliskirjaston sivulla. SAMKin kirjaston osalta 336 asiakasta (joista 90 % oli opiskelijoitamme) vastasi joulukuiseen kyselyyn. Koska olimme aikanaan (2014) SAMKissa ensimmäisiä Finnan käyttöönottajia, on meillä nyt vertailutietoa jo kolmelta vuodelta Finnan käytöstä. Tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut ovat ottaneet Finnan käyttöön kirjaston hakuliittymänä.

SAMKin Finnan käyttö on lisääntynyt vuodesta toiseen, lukuvuoden aikana käyntejä tulee n. 17 000 kuukaudessa ja hakuja tehdään vieläkin enemmän.

finna_kaytto

Mitä mieltä asiakkaamme sitten ovat Finnasta?

Asteikolla 0–10 mitattuna saimme keskiarvoksi 8,24 (vertailun vuoksi 2014: 8,01 ja 2015: 8,12). Suunta on siis mukavasti lievästi ylöspäin, eli kokonaisuutena olemme liikkeessä oikeaan suuntaan. Hajonta oli tässä silmiinpistävän pientä, muutamia yksittäisiä numeroita oli suuntaan ja toiseen muuten lähes kaikki antoivat arvosanaksi 8 tai 9.

finna_arvosana

Suurin osa (65 %) kyselyn vastaajista käytti Finnaa opiskeluun tai koulutehtäviin liittyviin tarkoituksiin. Akateemiseen tutkimukseen Finnaa käytti 6 % vastaajista. Suurin osa vastaajista piti Finnaa myös helppokäyttöisenä, miellyttävänä ja hyödyllisenä (näitä arvioitiin asteikolla 1–5).

finna_helppo

Isoimmat käyttötarpeet olivat tietyn aineiston etsiminen (= kurssikirjat?) ja lainojen uusiminen/varausten teko. Hyvänä asiana pidettäköön sitä, että lähes kaikki ilmoittivat myös löytäneensä sen, mitä hakivat. Lainojen uusiminen ja varausten tekeminen onkin Finnassa tehty mahdollisimman helpoksi, mikä näkyy kirjastoissamme esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvänä varattujen kirjojen hyllystä hakemisena.

finna_löydän

Mielenkiintoista sinänsä, asiakkaamme halusivat myös löytää verkossa käytettävää aineistoa enemmän kuin perinteistä painettua aineistoa. Erityisesti kuvat, opinnäytetyöt (Theseus) ja lehdet artikkeleineen haluttiin sähköisinä, kirjojen osalta mentiin lähes tasaan, vaikka niissäkin verkkokirjat olivat hienoisena enemmistönä.

Mitä kehitysehdotuksia saimme kysymyksellä ”Miten hakupalvelua pitäisi kehittää, jotta antaisit sille paremman arvosanan?” Iso osa saadusta palautteesta koski e-aineistojen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä kurssiaineistojen riittävyyttä – niitä ja muita kehitysehdotuksia käymme tarkoin läpi kirjaston sisällä ja Finnan kehittämistiimissä. Tässä joitakin poimintoja itse Finnaan liittyvästä palautteesta:

  • Mobiiliversiota vielä kevyemmäksi.
  • Toimintavarmuutta pitää parantaa.
  • Voisiko saada helppokäyttöisemmäksi. Kesti kauan ennen kuin opin käyttämään ja edelleen vaikeuksia esim. sähköisten kirjojen kanssa
  • Enemmän kirjallisuutta ja etenkin netin kautta saatavaa aineistoa
  • Uusimmat painokset ensimmäisinä hakutuloksiin.
  • Aluksi Finnan käyttäminen tuntui haastavalta. Nyt kun sitä on jo pidemmän aikaa käyttänyt, ei ole enää mitään ongelmaa.
  • Joskus on ollut vaikea keksiä hakusanaa, jolla löytäisi sen mitä etsii.
  • Helppokäyttöisyys ja selkeiden ohjeiden löytäminen olisi varmasti hyväksi palvelulle. Itse osallistuin tunnille jossa perehdyttiin finnan käyttöön, mutta kaikilla ei tätä mahdollisuutta välttämättä ole.
  • Honestly, the interface is not feeling ’complete’ to me. Clearer icons for books, thesis, etc should exist. The results should be easier to understand for the non-librarian user.
  • Rajausvaihtoehdot selkeämmiksi.
  • Hakutulosten järjestys ei mielestäni aina ole ihan looginen.

 

Yhdessä oppimaan

Aktivoiva oppiminen ja kirjastot

STKS:n koulutuspäivässä Tieteiden talossa jaettiin kokemuksia erilaisista aktivoivan oppimisen menetelmistä. Päivän aloitti pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta kertomalla käänteisestä oppimisesta lääketieteen opiskelijoille ja miten kirjastot voivat edistää tätä oppimismenetelmää. Pyörälä mainitsi, että käänteisen oppimisen kolme peruspilaria ovat oppimisen aktivointi, oppimista tukevat virikkeet ja se, että oppiminen on yhteistä. Käänteisessä oppimisessa ennen luokkatilannetta opiskelija perehtyy oppimista tukeviin virikkeisiin, kuten videoklippeihin, testeihin, digitaalisiin sovelluksiin. Näiden virikkeiden on hyvä olla digitaalisia ja niiden tulee avautua mobiililaitteilla. Ennen virikkeisiin tutustumista oppimiselle on luotu osaamistavoitteet.

Opettajan tehtävänä oppimisen aktivoinnissa on valita ennakkotehtävät ja virikkeet. Luokkatilanteessa opettajan roolina on tukea oppimista, edistää vuorovaikutusta ja keskustelua, esittää hyviä kysymyksiä sekä tehdä yhteenvetoja. Kirjaston roolina aktiivisen oppimisen tukemisessa Pyörälä näkee oppimisen tilat ja aineistot, erityisesti digitaaliset oppimateriaalit. Kirjasto tarjoaa matalan kynnyksen paikan oppimiselle. Oppimisen aktivoinnissa tarvitaan vapaita oppimista edistäviä tiloja, joista löytyy paikkoja myös lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjasto tarjoaa käyttöön oppimisen aineistot, niin digitaaliset kuin painetut, ohjauksen ja neuvonnan sekä tilat ja laitteet opiskeluun virittäytymiseen.

STSK2017_2

Oppimista edistävät tilat ja palvelut SAMKissa

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston toimintasuunnitelmassa uusi Porin kampuskirjasto tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle monimuotoisia matalan kynnyksen tiloja oppimiseen ja ohjaukseen. Tilasuunnittelussa on varattu tiloja ryhmätyöskentelyyn, verkko-ohjaukseen, itsenäiseen työskentelyyn, yhdessä työskentelyyn ja toimimiseen sekä lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjastosta saa lainata läppäreitä ja muita laitteita opiskeluun virittäytymiseen.

Rauman kampuskirjaston tiloja on jo kehitetty monimuotoiseksi oppimisympäristöksi ja asiakkaat ovat löytäneet hyvin erilaiset tilat toiminnalle. Huittisten ja Kankaanpään kampuskirjastoja kehitetään asiakasprofiilin mukaisesti. Huittisten kampuskirjastossa suuntaudutaan asiakkaiden tarpeiden mukaan verkkoneuvontaan, digitaalisiin aineistoihin sekä digitaaliseen ohjaukseen. Kankaanpään kampuskirjastossa lisätään aukioloaikoja suuntautumalla kohti omatoimikirjastoa, jolloin opiskelijat ja opettajat saavat tilat ja aineistot käyttöön niin opiskeluun virittäytymiseen, oppimiseen kuin luovasta työstä irrottautumiseen.

Kokemuksia jakaen

Seminaaripäivien suuri anti on käytänteiden ja kokemusten jakaminen, käytäväkeskustelut ja verkottuminen. IL-seminaarin työpajaosuudessa yksi ryhmäkeskustelujen aiheista oli keskustella ja  jakaa kokemuksia arjen toimivista käytänteistä. Kokemukset koottiin Glad-Sad-Mad -menetelmää käyttäen, eli jokainen kirjoitti lapulle asioita, mitkä tekevät iloiseksi, surulliseksi tai suututtavat. Tällä menetelmällä voisi nostaa arjen asioita esille myös omassa työyhteisössä tai yksityiselämässä ja saada esille kehittämiskohteita. Keskustelujen yhteenveto ja esitysten tausta-aineistot löytyvät seminaarin sivuilta.

STKS2017_3

Päivän esityksissä ja workshopeissa nousi useasti esiin vertaisoppiminen, jonka etuja kuvailtiin mm. seuraavasti ”Vertaisoppiminen on keino aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista.” Ihan päivittäisessä arjen työssä yhdessä tehden ja tietoa jakaen opimme toisiltamme.

Kirjoittajat: Elina Laineenoja ja Susanna Ruohomäki

Sormet savessa Escape roomiin

Kirjastossamme järjestetään perinteisesti pari kertaa vuodessa kirjastolaisten tiimille yhteisiä koulutustilaisuuksia, kutsumme näitä tiimipäiviä keskenämme KesäKouluiksi ja JouluKouluiksi. Tilaisuudet ovat aina olleet kullan arvoisia ja hyödyllisiä, suunnitellaan ja opitaan uusia asioita, ollaan yhdessä ja jaetaan tietoa. Yhteistä aikaa, milloin neljällä paikkakunnalla toimivan kirjaston koko henkilökunta on koolla, on hyvin harvoin tarjolla. Kiireisen syyslukukauden vastapainoksi halusimme JouluKoulussa tehdä jotain aivan uutta ja erikoista. Toivomus päivältä oli olla ja tehdä jotain yhdessä, ainoana kriteerinä oli se, että ei kalvoja eikä koneita. Tästä se ajatus sitten lähti.

Päivä alkoi tunnelmallisessa savipaja Savisiivessa. Tehtävänä oli saada aamupäivän aikana aikaiseksi savesta joko tonttu tai enkeli. Hyvässä opastuksessa ja ohjauksessa luovuus pääsi valloilleen ja syntyi monta hienoa yksilöä. Saviset sormet pestyämme suuntasimme syömään, missä kirjastopäällikkö yllätti Susannan onnitellen 20-vuotisesta työurasta.

Savienkeleitä

Ruokailun jälkeen siirryimme Tiedepuiston kellariin, minne SAMKin opiskelijat ovat taidokkaasti rakentaneet Escape Roomin.

selfie

Escape room eli pakohuone on uusi trendi maailmalla, tarjoten ryhmille jännittävän yhdessä koettavan elämyksen. Ryhmien on yhdessä ratkottava tunnissa ulospääsy huoneesta vihjeitä etsien ja löytäen. Ja uusia elämyksiähän olimme yhdessä hakemassa. Meidän tiimimme ei määrätyssä ajassa huoneesta reittiään ulos löytänyt, vaikka hienosti kyllä paineen alla yhdessä toimimmekin. Kokemus oli kaikin puolin jännittävä, kiehtova ja yllätyksellinen.

Pakohuone-pelissä on aina jokin teema ja tarina. Jätetään SAMKin pakohuoneen tarina salaisuudeksi ja muille ratkaistavaksi. Suosittelemme lämpimästi kaikille samkilaisille Tyky-päivän ohjelmaksi Escape roomia, tämä jos mikä on Team buildingiä parhaimmillaan.

Päivän aikana koettiin yhdessä monta onnistumisen iloa, jokaisen kotona on enkeli tai tonttu muistuttamassa kivasta päivästä. Päivän antia on mukava muistella vielä jälkikäteenkin.

Pakohuone, hyvä ruoka ja sormet savessa- voiko tämän toiminnallisemmin JouluKoulua viettää?

Enkeleitä

Mitä ne oikein tekevät siellä kirjastossa

Mitä siellä kirjastossa oikein tehdään? Istuuko kirjastohenkilöstö vain lainatiskillä odottamassa asiakkaita? Tulevatko kirjat ja e-aineistot itsestään asiakkaiden käyttöön?

Kirjastohenkilöstöä on pääasiassa kahta ammattikuntaa -informaatikot ja tietopalvelusihteerit, he hoitavat aineiston hankinnan ja asiakaspalvelun pyörittämisen. Lisäksi kirjastossa on kirjastojärjestelmien ja verkkopalvelujen yms. ylläpitoa varten suunnittelija.

Kirjastohenkilöstön tehtävät ja toimenkuvat ovat muuttuneet hurjasti digitalisaation ja toimintaympäristön muutoksesta johtuen, toki olemme systemaattisesti kehittäneet toimintaamme tähän suuntaan jo useita vuosia. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuosi vuodelta ja prosesseja sekä toimintaa on kehitetty sitäkin kautta.

Henkilöstön tehtäviä voidaan tarkastella vaikkapa kirjaston prosesseihin käytetyn työajan kautta. Reilusta kymmenestä henkilötyövuodesta käytämme tänä vuonna kokoelmatyöhön lähes kolmasosan. Rauman ja Porin kirjastojen yhdistämiset ovat merkinneet sitä, että kokoelmatyöhön on käytetty parin viime vuoden aikana entistä enemmän aikaa. Kokoelmatyö sisältää mm. aineiston valinnan ja hankinnan, tarroitukset ja hyllytykset – kurssikirjojen hankinta kuuluu tähän, samoin kaikki muukin aineisto riippumatta siitä, onko kyseessä painettu vai sähköinen.

Aineiston käyttö vie puolet työajastamme. Tähän kuuluu perinteinen ja ehkä näkyvin tehtävämme eli asiakaspalvelu (lainaus/palautus/neuvonta), jonka suhteellinen osuus on kuitenkin vähentynyt mm. automatisoinnin ja verkkoaineistojen osuuden lisääntyessä sekä myös kirjastojen yhdistämisen kautta. Asiakaspalvelussa painopiste on siirtymässä neuvontaan, jota toteutamme niin paikan päällä kirjastoissa kuin sähköpostilla ja muilla verkkopalvelun keinoilla. Pyrimme olemaan näkyvillä kirjaston tiloissa, jotta asiakkaiden olisi helppo saada apua ja neuvontaa. INFOtelakan osuus sisältyy myös aineiston käyttöön, ja se onkin varsin merkittävästi lisääntynyt koko ajan. INFOtelakkaan käytetystä työajasta yhä kasvava osuus toteutetaan HILLin kautta verkossa, paikan päällä kirjastoissa toteutettava telakointikin on tosin vuosi vuodelta lisääntynyt. INFOtelakan kautta olemme myös mukana oppitunneilla tiedonhankinnan osaamista jakamista.

Kirjastojärjestelmien (Finna, Voyager, Nelli, Theseus), tietokantojen ja netti/intrasivujen sekä some-palvelujen tekniseen ylläpitoon kulutamme yhden henkilötyövuoden. Tämä tehtävä on tärkeässä asemassa palvelujen käytettävyyden kannalta ja sitä toteutamme yhteistyössä ICT-palvelujen, Kansalliskirjaston ja CSC:n kanssa.

Teemmehän me toki vielä paljon muutakin. Kirjastohenkilöstöä on mukana SAMKin kehittämisryhmissä, julkaisutietojen keräämisessä, opinnäytetöiden tallennuksessa, samoin kansallisessa kirjastoverkon yhteistyössä olemme aktiivisesti mukana, viestintä ja oman toimintamme jatkuva kehittäminen ovat myös tärkeitä tehtäviä. Somessa mukana oleminen tuntuu sekin lisääntyvän koko ajan. Kirjaston asiantuntijatehtävät ovat siis hyvinkin monipuolisia ja olemme mukana monessa SAMKin toiminnossa.

Ja lainatiskejähän meillä ei nykyisin ole, vaan palvelupisteitä.

 

Kuva: Katrin Kippasto

 

Tilastot kertovat kirjastosta totuuden??

Tilastoja voi tietenkin lukea monesta näkökulmasta ja valita omiin tarkoitusperiinsä sopivimpia. Kirjastojen osalta tilastotietojen kerääminen on kuitenkin pitkälti standardoitua ja mekin toimitamme pitkän listan tilastotietoja KITTiin eli Tieteellisten Kirjastojen Tilastotietokantaan. Kerätyt tiedot eivät kaikilta osin vastaa tarpeita, mutta onpa tuolla hyviäkin mittareita löydettävissä. Verkkopalvelujen (tai ylipäänsä sähköisten palvelujen) osalta KITT ei oikein istu nykyisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä puute tuli taas esiin, kun työstettiin ECIL-konferenssiin taustatiedoiksi INFOtelakan käyttötilastoja.

Vaikka tietynlainen tulkinnanvaraisuus tietojen syötössä onkin mahdollista, niin KITTin luvut antavat kyllä aika hyvän kuvan kirjastomme kehittymisestä vuosien varrella. Aineistokulujen osalta SAMKin kirjasto on pärjännyt kohtuullisen hyvin muihin amk-kirjastoihin verrattuna. Vuosittaiset aineistokulut ovat n. 300 000 euroa, kohdeväestöön suhteutettun hankimme opiskelijaa tai henkilöstöä kohden aineistoa vuosittain 51 eurolla. Mielenkiintoinen vertailukohta, että koko aineistokulujen määrä on lähes sama kuin v. 2002 (307 000 € vuonna 2015 ja 305 000 € vuonna 2002).

SAMKin kirjastossa sähköisen aineiston hankintaan käytetty rahamäärä ylitti painetun aineiston summan ensimmäistä kertaa 2014. YO-kirjastoissa vastaava kehitys on tapahtunut jo huomattavasti aikaisemmin, mutta muissa amk-kirjastoissa vasta viime vuonna. Erityisen selkeää on ollut painettuihin lehtiin käytetyn rahan väheneminen; niiden osuus kuluista oli vielä kymmenen vuotta sitten yli neljäsosa ja viime vuonna alle 10 %. Tämä kehitys näyttäisi edelleen kiihtyvän, sen sijaan painettuja kirjoja hankimme edelleen kohtuullisen paljon esim. kurssikirjoiksi.

Aineistohankinnan jakauma
Digitaalista aineistoa hankitaan painettua aineistoa enemmän.

Kuinka paljon meillä sitten on kokoelmissamme sähköistä aineistoa, eli nykyisin käytännössä verkkoaineistoa? Lehtiä on käytettävissä 15 000 ja verkkokirjoja 130 000. Vertailun vuoksi painettuja lehtiä tulee kirjastoon 650 vuosikertaa (10 v. sitten 1400 vsk) ja painettuja kirjoja on kokoelmissa 110 000 (10 v. sitten 145 000). Kehitys on ollut todella nopeaa, ottaen huomioon, että ensimmäiset verkkokirjat hankimme 2005.

Aineistoihin käytetty rahamäärä ei tietenkään kerro kaikkea toiminnan muutoksesta, vaan oleellista on ollut asiakkaiden käyttäytymisen muutos ja sen mukana tuleva kirjaston palvelutarjonnan ja henkilöstön tehtäväkuvien muuttu(a)minen. Sähköisten aineistojen lataukset ja painetun aineiston lainat ovat kohtuullisen vertailukelpoisia tietoja. Näiden pohjalta voi vahvistaa samansuuntaisen kehityksen, painetun aineiston käytöstä kohti sähköisiä. Lainojen (ja uusintojen) määrä on vähentynyt vuosittain (n. 5 – 10 % vuodessa), vastaavasti aineistolataukset ovat lisääntyneet vuosittain samassa suhteessa. Vaikka Theseuksessa olevia opinnäytetöitä ei laskettaisikaan, tehdään verkkoaineistoistamme (verkkokirjat ja lehtiartikkelit) vuosittain 300 000 latausta.

Lainat ja aineistolataukset
Elektronisen aineiston lataukset ovat ohittaneet painetun aineiston lainauksen.

Miten voimme kertoa omasta vaikuttavuudestamme opiskelujen etenemiseen, antavatko tilastot tukea kirjaston vaikuttavuuden osoittamiseen, kertovatko tilastot kirjaston toiminnan todellista muutosta? Eivät taatusti kerro koko kuvaa, siitä tuli hyvä esimerkki juuri hiljattain, kun etsimme tilastotietoa INFOtelakan verkkopalvelun kehittymisestä. KITT ei anna tähän mitään, mutta onneksi oli omat tilastot kerätty niin hyvin että saimme tämäntapaisen käppyrän. Tämä siis näyttää sitä, kuinka paljon HILLin käyttö INFOtelakalla on kasvanut (2016 mukana vain puolen vuoden luvut):

HILL sessions
Huomattava osa kirjaston INFOtelakka-ohjauksesta toteutetaan HILL-verkkopalvelun kautta. Kuviossa on vuodelta 2016 istunnot vain puolen vuoden ajalta.

Muutoksesta kertovat enemmän varmasti käyttäjäkyselyt ja muu kirjaston saama tai keräämä asiakaspalaute, mutta kyllähän 4500 aktiivista lainaajaa, 500 tuntia INFOtelakkaa, 40 000 lainaa (ja 160 000 uusintaa), 300 000 aineistolatausta, 320 000 tiedonhakua ja 150 000 kirjastokäyntiä kertovat merkittävästä palvelusta.

Kirjavaa on SAMKin kirjaston uusi blogi

Tästä alkaa SAMKin kirjaston henkilökunnan uusi blogi nimeltään Kirjavaa. Jatkamme blogikirjoittelua vaihtelevin sävyin.

Nimi valikoitui muutamista kirjastolaisten ideoista. Ehdotus ”Kirjavaa päivää” tiivistettiin lyhyempään muotoon, joka erään informaatikon mukaan ”jättää tilaa tulkinnoille ja viittaa tähän meidän ydintuotteeseen”. Tämä lyhyempi nimi on helpompi nettiosoitteessakin.

Miksi sitten uusi blogi? Halusimme siirtää bloggaamisen Bloggerista SAMKin WordPress-alustalle, jolle nettisivustokin tänä vuonna kirjoitettiin uusiksi. Näin kirjastohenkilöstö pääsee ja ehkäpä innostuu tutustumaan suosituimpaan julkaisualustaan helpolla tavalla blogikirjoittamisen kautta. Tämä tukee meillä SAMKissa ajankohtaista digiteemaa.

Samalla tuli kokeiltua, saisiko Bloggerissa olevat tekstit ja kuvat tuotua siististi WordPressiin sen tuontityökalulla. Tekstit kyllä siirtyivät jotenkin xml-tiedoston kautta, mutta kuvia tuontityökalu ei kyennyt siirtämään. Eli ei saanut. Ehkä on olemassa jokin muu työkalu, jolla homma onnistuu.

Vanhempia juttujamme vuosilta 2007–2016 voit siis lukea Bloggerista kuten