Yhdessä matkalla digiosaajiksi

Kaksi digiseminaaria yhdellä reissulla. Ensin tarjoiltiin näkemyksiä digitaalisesta oppimisesta ja sitten matkattiin kohti digiosaavaa Suomea. Its’ Learning tarjoili Chydeniassa asiakkailleen tuhdin annoksen digioppimista. Aiheet vaihtelivat digitaalisesta jalanjäljestä opetusmaailman murrokseen.

Yhteiskehittäminen – luodaan yhdessä

Päivän teemana opetuksen asiantuntijoilla oli yhdessä tekeminen ja yhteiskehittäminen. Yhteiskehittäminen on otettu luontevaksi osaksi Espoon kaupungin opetustoimintaa. Espoon kaupungin koulutoimessa on luotu koulujen ja yritysten yhteiskehittämisen toimintamalli KYKY-tori. Kyky-koordinaattori Minna Kukkonen kertoi, että toiminnan johtoajatuksena on, että opetuksen tulee avautua yhteiskunnan suuntaan. Kun koulut avautuvat yritysten suuntaan, niin kummatkin osapuolet voittavat. Yritykset saavat uusia testaajia tuotteilleen sekä arvokasta palautetta loppukäyttäjiltään. Oppilaat kehittävät omaa minäpystyvyyden tunnetta, kun saavat itse toimimalla osallistua tuotteiden kehittämiseen.

Espoon koulutoimen KYKY-tori on toiminut 1,5 vuotta. Kokemukset sen toiminnasta ovat olleet rohkaisevia. Yhteiskehittäminen edistää oppilaiden verkostoitumista, innovointia ja luovuutta. Yritykset saavat käyttää yhteiskehitettyjen tuotteiden kanssa merkintää ”Co-created with the City of Espoo schools” tai sertifikaattia ”Make with Espoo”.

Oppimisen omistajaksi

Suomen Liikemiesten kauppaopistosta opetustoimen päällikkö Paula Hyytiäinen korosti sosiaalisten taitojen, vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn arvoa tulevaisuuden työelämässä. Oppimisen toimintakulttuuria tulee kehittää, jotta oppimisesta syntyy iloa ja innostusta. Ilon ja innostuksen kautta opiskelijalle syntyy oppimisensa omistajuus.

Suomen liikemiesten kauppaopistossa on kehitetty toimintamalli nimeltä ”pop-up college”. Pop-up -toimintaa on tehty yhteistyössä esim. Kauppakeskus Kampin ja Kaaren kanssa. Opiskelijat ovat toteuttaneet kauppakeskusten yrityksille mm. käyntikortteja tai päivittäneet tietoja sosiaaliseen mediaan. Itse tekemällä ja osallistamalla nukkuvat opiskelijatkin on herätelty mukaan oppimiseen.

Hengittävä yritys

Digimaailman koulutus ja työelämä eivät voi olla erillisiä painotti Risto Sarvas TIEKEn Vaikuta ja vaikutu –seminaarissa MOW Stargate-areenalla Ruoholahdessa. Futurice Oy:ssä ja Aalto-yliopistossa työskentelevän Sarvaksen mukaan nykyiset työtavat sekä prosessit ovat liian hitaita ja kömpelöitä digitaaliseen maailmaan. Digitaalinen transformaatio onkin pitkälti työntekijöiden osaamisen muutosta. Jatkuva muutos aiheuttaa sen, että tarvitaan uutta osaamista.

Jokainen projektikin on uuden oppimista, sillä uutta pitää luoda. Jokainen meistä on  oppimismatkalla. Jatkuvasti oppiva ja opettava organisaatio on toiminnassaan ketterä, reagoi nopeasti ja on ajan tasalla. Hengittävä yritys on sellainen, jossa seurataan mitä muualla tapahtuu ja opitaan näistä asioista.

Asiakaskokemus on keskiössä

Finnairilla on vahva kasvustrategia, jossa digitaalisuus on merkittävässä roolissa. Vaikutuimme  Finnairin digijohtajaksi keväällä 2016 valitun Katri Harra-Salosen päivän teemasta. Harra-Salonen luottaa digipalveluitten kehittämisessä asiakas- ja työntekijäkokemukseen.  Kummankin tahon tulee saada lisäarvoa digitaalisista palveluista. Finnairin tavoitteena on tuottaa henkilöstölle yhtä rakastettavia palveluita kuin asiakkaille.

Finnair haluaa olla maailmanlaajuisesti paras digitaalisten palveluelämysten tuottaja matkustusketjussa. Tätä toimintaa tukee kattava asiakasymmärrys ja parempi toimintaprosessien ymmärtäminen, joiden pohjalta syntyy entistä parempia personoituja palveluita. Palvelujen ja ympäristön muutosta on seurattava koko ajan. Harra-Salosen mukaan kaiken muutoksen keskellä yrityksellä on oltava selkeä ja uskottava visio siipiensä suunnasta.

teksti: Susanna Ruohomäki

kuvat: Katrin Kippasto ja Susanna Ruohomäki

 

Yhdessä oppimaan

Aktivoiva oppiminen ja kirjastot

STKS:n koulutuspäivässä Tieteiden talossa jaettiin kokemuksia erilaisista aktivoivan oppimisen menetelmistä. Päivän aloitti pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta kertomalla käänteisestä oppimisesta lääketieteen opiskelijoille ja miten kirjastot voivat edistää tätä oppimismenetelmää. Pyörälä mainitsi, että käänteisen oppimisen kolme peruspilaria ovat oppimisen aktivointi, oppimista tukevat virikkeet ja se, että oppiminen on yhteistä. Käänteisessä oppimisessa ennen luokkatilannetta opiskelija perehtyy oppimista tukeviin virikkeisiin, kuten videoklippeihin, testeihin, digitaalisiin sovelluksiin. Näiden virikkeiden on hyvä olla digitaalisia ja niiden tulee avautua mobiililaitteilla. Ennen virikkeisiin tutustumista oppimiselle on luotu osaamistavoitteet.

Opettajan tehtävänä oppimisen aktivoinnissa on valita ennakkotehtävät ja virikkeet. Luokkatilanteessa opettajan roolina on tukea oppimista, edistää vuorovaikutusta ja keskustelua, esittää hyviä kysymyksiä sekä tehdä yhteenvetoja. Kirjaston roolina aktiivisen oppimisen tukemisessa Pyörälä näkee oppimisen tilat ja aineistot, erityisesti digitaaliset oppimateriaalit. Kirjasto tarjoaa matalan kynnyksen paikan oppimiselle. Oppimisen aktivoinnissa tarvitaan vapaita oppimista edistäviä tiloja, joista löytyy paikkoja myös lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjasto tarjoaa käyttöön oppimisen aineistot, niin digitaaliset kuin painetut, ohjauksen ja neuvonnan sekä tilat ja laitteet opiskeluun virittäytymiseen.

STSK2017_2

Oppimista edistävät tilat ja palvelut SAMKissa

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjaston toimintasuunnitelmassa uusi Porin kampuskirjasto tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle monimuotoisia matalan kynnyksen tiloja oppimiseen ja ohjaukseen. Tilasuunnittelussa on varattu tiloja ryhmätyöskentelyyn, verkko-ohjaukseen, itsenäiseen työskentelyyn, yhdessä työskentelyyn ja toimimiseen sekä lepoon ja rauhoittumiseen. Kirjastosta saa lainata läppäreitä ja muita laitteita opiskeluun virittäytymiseen.

Rauman kampuskirjaston tiloja on jo kehitetty monimuotoiseksi oppimisympäristöksi ja asiakkaat ovat löytäneet hyvin erilaiset tilat toiminnalle. Huittisten ja Kankaanpään kampuskirjastoja kehitetään asiakasprofiilin mukaisesti. Huittisten kampuskirjastossa suuntaudutaan asiakkaiden tarpeiden mukaan verkkoneuvontaan, digitaalisiin aineistoihin sekä digitaaliseen ohjaukseen. Kankaanpään kampuskirjastossa lisätään aukioloaikoja suuntautumalla kohti omatoimikirjastoa, jolloin opiskelijat ja opettajat saavat tilat ja aineistot käyttöön niin opiskeluun virittäytymiseen, oppimiseen kuin luovasta työstä irrottautumiseen.

Kokemuksia jakaen

Seminaaripäivien suuri anti on käytänteiden ja kokemusten jakaminen, käytäväkeskustelut ja verkottuminen. IL-seminaarin työpajaosuudessa yksi ryhmäkeskustelujen aiheista oli keskustella ja  jakaa kokemuksia arjen toimivista käytänteistä. Kokemukset koottiin Glad-Sad-Mad -menetelmää käyttäen, eli jokainen kirjoitti lapulle asioita, mitkä tekevät iloiseksi, surulliseksi tai suututtavat. Tällä menetelmällä voisi nostaa arjen asioita esille myös omassa työyhteisössä tai yksityiselämässä ja saada esille kehittämiskohteita. Keskustelujen yhteenveto ja esitysten tausta-aineistot löytyvät seminaarin sivuilta.

STKS2017_3

Päivän esityksissä ja workshopeissa nousi useasti esiin vertaisoppiminen, jonka etuja kuvailtiin mm. seuraavasti ”Vertaisoppiminen on keino aktivoida ja lisätä vuorovaikutusta sekä tukea minäpystyvyyden tunnetta ja oman osaamisen jakamista.” Ihan päivittäisessä arjen työssä yhdessä tehden ja tietoa jakaen opimme toisiltamme.

Kirjoittajat: Elina Laineenoja ja Susanna Ruohomäki