Kirjastopalvelujen käytön tilastoinnit kertovat monta mielenkiintoista faktaa. Tieteellisten kirjastojen KITT-yhteistilastossa tunnuslukujen laskennassa absoluuttisia lukuja verrataan kohdeväestön määrään eli opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Käyttötilastojen lisäksi meitä kiinnostaa tietenkin myös asiakkailta saamamme palaute, ja tätä varten toteutamme muutaman vuoden välein Käyttäjäkyselyn. Tässä jutussa esitellyissä Käyttäjäkyselyn arvioissa asteikko on 1 -5, viimeisin kysely oli huhtikuussa 2017.
Kirjastopalveluja kokonaisuudessaan arvioidaan sekä AVOP-kyselyssä (“Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat oppimistani”) että Käyttäjäkyselyssä (“Palvelu kokonaisuudessaan”). AVOP-kyselyssä saimme 2016 arvosanaksi 5,8 mikä on hieman AMK-kirjastojen keskiarvon yläpuolella. Käyttäjäkyselyssä arvio oli 4,4. Kuten vastauksissa asia ilmaistaan: “Kirjastot ovat mielestäni amkien ja yliopistojen sieluja – ei voi yhtään aliarvioida” tai “Mikään tietojärjestelmä ei korvaa hyvää, asiantuntevaa ja ammattitaitoista palvelua”.
Samkilaista kohti kirjastopalveluihin panostettiin 151 € vuodessa (AMK-kirjastojen keskiarvo 175 €). Koko SAMKin menoista kirjaston osuus on hieman alle 3 %, mikä on amkien hyvää keskitasoa. Kirjastohenkilöstön suhteellinen osuus on SAMKissa hieman AMK-kirjastojen keskiarvon alapuolella (1,7 vs. 2,1).
Tilastolukujen perusteella v. 2016 jokainen SAMKin opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva kävi kirjastossa fyysisesti tai verkon kautta 50 kertaa (verkkokäyntejä oli hieman enemmän kuin fyysisiä eli 165 000 vs. 145 000), mikä on huomattavasti enemmän kuin AMK-kirjastoissa keskimäärin. Suurin selittävä tekijä on verkko-opetuksen ja sitä kautta verkkoaineistojen korostunut merkitys SAMKissa, mihin on myös kirjaston suunnalta panostettu jo pitkään. Aineistojen hankintaan käytimme kokonaisuudessaan 45 euroa jokaista SAMKilaista kohti (yhteensä 283 000 €), mistä verkkoaineistojen hankintaan 60 %. Verkkoaineistojen suhteellinen osuus hankinnoista on jatkuvasti lisääntynyt, vastaavasti taas erityisesti painettujen lehtien osuus on pienentynyt vuosi vuodelta.
2014 saavutimme yhden virstanpylvään, silloin oli ensimmäinen vuosi, jolloin verkkokirjojen määrä ylitti painettujen kirjojen määrän.
Erittäin mielenkiintoista on havaita, että palvelujemme käyttäjien arvioidessa erilaisia palveluja ja aineistoja jäi painettujen lehtien tärkeys arvioinneissa huomattavasti muita vähäisemmäksi (painetut lehdet 3,6 vs. e-lehdet 4,3 ja e-kirjat 4,7). Olemme joko ymmärtäneet asiakkaiden tarpeet etukäteen tai markkinoineet e-palveluja vahvasti – yhtä kaikki, painettujen lehtien määriä olemme vähentäneet tuntuvasti jo vuosia ja panostaneet hankinnoissa verkkolehtiin.
Aineistomme ovat haettavissa pääsääntöisesti yhden asiakasliittymän – Finna – kautta. SAMKilainen teki Finnasta 2016 keskimäärin 30 hakua eli yhteensä hakuja tehtiin lähes 200 000. Finnasta tehdään myös palautekysely vuosittain, siinä saimme perinteisellä kouluarvosanalla mitattuna arvioksi 8,2. Arvosana on parantunut vuosittain hieman, samalla kun käyttöliittymää ja kattavuutta on selkiytetty ja parannettu, myös Finnan tunnettuus on lisääntynyt samaa tahtia.
Kirjaston aineistojen käyttöä voi katsoa myös latausmäärien ja lainausten kautta. Tarkasteltaessa aineistojen käyttöä huomataan, että samkilainen käyttää aineistojamme lähes 240 kertaa vuosittain. Huomattakoon tässä kuitenkin tilastoharha, sillä tuosta luvusta iso osa on Theseuksen käyttöä ja siitä taas SAMKin ulkopuolelta tuleva käyttö on suurta. Perinteistä painettujen aineistojen lainaustakin toki tehtiin 32 kertaa vuodessa, mikä sekin on hieman yli AMK-kirjastojen keskiarvon (28 lainaa).
Kirjaston yksi tärkeimmistä palveluista nykyisin – ja tulevaisuudessa yhä enemmän – on tarjota itsenäistä oppimista tukevat tilat. Käyttäjäkyselyn mukaan tilamme vastaavat työskentelytarpeita arvolla 4,1. Tilojen tarve on tullut Käyttäjäkyselyjen palautteessa selkeästi esille aikaisemminkin, mutta vieläkin korostetummin asia tuli tämän vuoden kyselyn palautteessa “enemmän ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen opiskelun tiloja”. Opiskelun ja opetuksen muuttuessa tilojen käyttö ja tarve muuttuu myös.
INFOtelakka vastaa erityisesti opiskelijoidemme tiedonhaun ongelmien ratkaisuun. Palvelua tarjotaan sekä paikan päällä että HILLin kautta, niin ryhmille kuin henkilökohtaisestikin, ilahduttavan paljon yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Parin vuoden aikana telakan toiminta on vakiintunut ja käyttö lisääntynyt nopeasti, samalla myös saatu palaute on ollut hyvin positiivista.
Tieteellisten kirjastojen KITT-tilastoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/.